Valeraskaana
Aika yleistä tietoa tuntuu olevan se, kuinka usein tiiviisti yhdessä hengaavissa tyttöporukoissa (työ-, harrastus-, kämppisporukat jne.) kuukautiskierrot voivat synkronoitua yhteen. Usein porukassa on se yksi ns. alfanaaras, jonka kuukautiskierron mukaan muut siirtyvät. En tiedä kuinka urbaania legendaa tämä loppujen lopuksi on, mutta lesbopiireissä, varsinkin perheellisissä, tunnetaan myös vastaavana ”sympatiaraskautuminen”. Raskausoireita tulee siis myös ei-raskaana olevalle kumppanille.
Wikipedia osasi kertoa, että tälle on ihan oma nimensäkin, sillä usein näitä oireita tulee myös miehelle ja asiaa on tutkittu jonkin verran. Couvade syndrome tai yleisemmin sympatiaraskaus viittaa juuri tähän hormonaaliseen (ja psykologiseen) vaikutukseen, joita syntyy myös ei-raskaana olevalle kumppanille. Psykologien mukaan tämä liittyy stressiin ja tulevaan elämänmuutokseen, mutta itse lähtisin ihan biologian kannalle, sillä onhan ne raskaushormonit nyt hervottoman stydiä kamaa ja me olemme loppujen lopuksi eläimiä. Olen myös itse ollut aika usein ystäväporukassa se ns. alfanaaras*, jonka kuukautiskiertoon muut ovat sopeutuneet ja tästähän on tullut aina ihan loputonta hupia, kun kaveriporukassa kaikki samaan aikaan ovat hormoonihirviöitä (”suklaata saatana!”), puhumattakaan siitä ovulaation ”grrrr gimme some” himotuksesta.
Mutta nyt siis olen ollut jo jonkin aikaa sympatiaraskaana. Painoa on tullut noin jonkin verran lisää (täysin uusi numero vilahti tänä aamuna vaa-alla, ai suatana kun sieppasi) ja rintaliiviostoksille olisi tarvetta. Lesbopiireissä tämä ilmiö on sen verran tuttu, että tiesin odottaakin tätä, mutta olisi ehkä hyvä mainita myös neuvolassa asiasta. Naisparit kun eivät ole enää mikään kuriositeetti (kaikkialla ainakaan), joten sinänsä olisi kiva, jos neuvoloissakin huomioitaisiin tämä. Nämä omat oireeni eivät ole olleet myös vain kuvitelmaani, sillä eräs miespuolinen (homo, toim. huom.) huomautti viime viikonloppuna ”oho mitkä tissit!” Kerroin tästä sympatiaraskaudesta ja hän välittömästi koiraihmisenä rinnasti sen valeraskauteen. Onhan tämä nyt aika lähellä koiran valeraskautta. Olen levoton, raahaan vauvan tavaroita ympäri asuntoa ja teen maanisesti pesää.
Joissain tapauksissa myös ei-raskaana oleva puolisolla voi tulla maitoa, ja toivon hartaasti, ettei siihen pisteeseen sentään mennä. Joku roti. Tosin se kuuluisa ”maitoa aamukahviin” toteutuisi ehkä helpommin. Lol.
*Vaimoni kanssa molemmat olemme ilmeisesti liian alfoja, sillä kiertomme eivät ole koskaan synkronoituneet. Tiedä sitten onko se hyvä asia, että olemme vuoroperään hyvällä tai pahalla tuulella eikä yhtä aikaa. Joys of being a lesbian, not.