Ihanatkamalat naapurit

Täytyypä muuten ottaa ihan asiakseen kehaista miten ihania naapureita meillä on. Taloyhtiömme on pieni ja siinä on paljon alkuperäisiä asukkaita eli suomeksi iäkkäitä vanhuksia. Meidät otettiin alkujaan hyvin vastaan eikä ongelmia ole ollut muuten kuin viime pikkujouluissa, joissa yksi setämies otti asiakseen taas kännissä vittuilla vaimoani mieheksi. (Tilanne päättyi hyvin nopeasti siihen, että muut asukkaat häätivät hänet tiehensä.)

Mutta en olisi uskonut miten ihanasti pieneen perheenlisäykseemme suhtaudutaan. Meitä on tultu onnittelemaan kädestä pitäen, tehty pieniä töppösiä ja eräs ilta oven taakse ilmestyi onnittelukortti sampanjapullon kera. Ai että.

Kukaan ei ole kertaakaan kysellyt kumpi synnytti, kumpi nyt on se äiti, kuka on isä tai muutakaan semmoista, mitä suoraan sanottuna odotin. Kaikki ovat olleet innoissaan ja haltioissaan, että ”taloon tuli ihana pieni!”