Tag: #vanhemmuus

Blogia pidempään seuranneet tietävät kuinka kipeä paikka se oli, etten voinutkaan synnyttää lastamme. Aina ajoittain se vieläkin nousee mieleen ja erityisesti tytön ensimmäisten viikkojen aikana tunsin olevani aika tarpeeton ja toisarvoinen – vähemmän äiti. Nyt kun neljäs kuukausi koputtelee ovella voin olla vain tyytyväinen kaikkeen ja todeta, että tämän pitikin mennä juuri näin. En nimittäin […]

Avasin tämän blogisivun jo tunti sitten aikomuksenani kirjoitella muistiin tämän hetken kuulumisia, mutta pikku neiti päätti toisin. Aiemmin vielä riitti, että heilutteli toisella jalalla puolihuolimattomasti sitteriä, mutta nyt neiti kaipaa jo yleisöä jutuilleen. Ja niitähän riittää! Jokeltelu alkoi kuukausi sitten ja asiaa tuntuu löytyvän jatkuvasti yhä enemmän ja enemmän. Ilmeet ja eri äänenpainot tuntuvat olevan […]

Sain taannoin kysymyksen ystävältä, joka on sen verran läheinen, että kehtasi asiaa myös kysyäkin: oliko lapsen tekeminen sen kaiken arvoista? Hoidot, keskenmenot, rahanmeno.. Asia on mielestäni tabu myös niille, joille lapsi on tullut luomuna peittoa heilutellen, kesti siinä sitten parista viikosta pariin vuoteen. Lapsiahan kuitenkin saadaan eikä tehdä, toisin kuin moni kuvittelee. Itsekin puhuin nuorempana […]

Kylläpä tuntui erikoiselta odottaa kuin kuuta nousevaa, että pääsee viikonloppuna kahdestaan syömään alkuillasta. Laittaa viesti illallisen jälkeen kotiin ”pärjäänkö siellä, voidaanko mennä vielä yhdelle?” ja saada takaisin kuvaviesti nukkuvasta tirriäisestä. ”Menkää vaan”. Teki niin hyvää saada viettää aikaa kahdestaan. Aikaa oikeasti puhua muustakin kuin vauvasta, vaikka siitäkin sai puhua, kunhan vain puhuu. Syötiin ja juotiin hyvin ja matkustettiin […]

”Kun mulla on koko ajan sellanen olo, että teen jotain väärin!” Tuohon lauseeseen tuntuu tiivistyvän vanhemmuuden ja erityisesti äitiyden ja äidin rakkauden koko ydin. Jatkuvaa syyllisyyttä tehdyistä ja tekemättä jättämisistä, halua tehdä varmasti kaikki oikein (Mikä kaikki? Mikä on oikein?), että olisi hyvä äiti ja sellainen vanhempi lapselleen kuin haluaisi. Olisiko pitänyt jaksaa vielä vähän sen […]

Tänään saatiin aloitettua perheen sisäinen adoptioprosessi. Aamupäivä jännitti eniten vauvan puolesta, sillä nyt lähdettiin ensimmäistä kertaa kaikki suhteellisen aikaisin liikkeelle ja jännättiin lähinnä onko tyttö saanut tarpeeksi syödäkseen. Turhaan huolehdittiin, sillä aamulla heräsi niin hyväntuulinen tähtisilmä, joka syötyään seurusteli iloisesti sylissäni (miten ihanalta voikaan oma lapsi näyttää!), simahti vaunuihin heti lähdettyämme ja nukkui koko virastoreissun ajan kotiin […]

Olen ollut äiti reilu viikon. En vieläkään oikein ymmärrä sitä. Toisaalta tuntuu, että tuo nyytti on ollut meillä paljon paljon kauemmin. Välillä taas ehdin unohtaa koko lapsen olemassaolon, kunnes hätkähdän taas siihen todellisuuteen, että tuossa se on. Tuossa se todella nyt on. Olen haaveillut äitiydestä aina. Enemmän tai vähemmän. Muistan kun teini-ikäisenä itkin karvaasti sitä, […]

Vähiin käy ennen kuin loppuun ja muita kliseitä. Nyt on tehty pesää oikein ajan kanssa ja rauhassa, vaikka aika valmistahan meillä oli jo ennen vaimon äitiyslomaa. Omakin työttömyys on kääntynyt jo voiton puolelle, sillä mikäpäs tässä viettää yhdessä aikaa, nukkua pitkään, valvoa pitkään ja köllötellä kotosalla. Harvoin on ollut oma pää näin nollaantunut työstressistä, vaikka […]

Olen välillä ihmetellyt mistä olen saanut aikoinani tarpeeksi pontta sekä kouluttautua korkealle että työllistyä ns. haastavalle alalle. Lähtökohdat ovat kuitenkin pääasiassa duunaritaustalla eikä meillä koskaan erityisemmin koulutusta ole hehkutettu. Meillä ei esimerkiksi laitettu tekemään koulukoetta uusiksi, jos siitä sai ”vain” 9 (tai alle, herramunvereni!), kuten muistan joillakin luokkakavereillani olleen pakollisena. He stressasivat aivan hirvittävästi koulukokeita, […]

Vähiin käy ennen kuin loppuu, enää kymmenen viikkoa laskettuun aikaan. Keisarileikkaus tulee todennäköisesti noin viikkoa ennen, joten iik ja kääk, maaliskuun alussa bebé on täällä! Vaikka onhan se nytkin jo, omalla tavallaan. Vauva on jo niin läsnä kaikessa mitä tehdään. Iltaisin se ilmoittaa itsestään voimakkaalla liskodiskolla. Se ryhtyy potkimaan ja vispaamaan, kun juttelen mahan lävitse […]