Sunnuntai 14. lokakuuta
Tänään lähdin viettämään syntymäpäivääni Asakusaan tutorini Risan kanssa. Inagesta lähdin ensin kohti Funabashin asemaa, jossa tapasin Risan, jonka kanssa yhdessä vaihdoimme toiseen junaan, jolla pääsisimme suoraan perille Asakusaan asti. Keisei-Funabashin asemalle mennessämme näimme myös kaupan, jonka nimi oli Kiitos :’D. Itse olen aiemmin AEON-kaupassa nähnyt laukkumerkin, jonka nimi oli Päivää. Risan mielestä nämä ei tarkoita sitä, että olisivat mitään suomalaisia merkkejä, vaan Japanissa kuulemma suomalaiset sanat ovat tällä hetkellä kovaa huutoa, vaikka japanilaiset eivät välttämättä tiedä niiden todellista merkitystä, mutta ne kuulemma kuulostavat kuin koodisanoilta heille.
Asakusaan päästessämme lähdimme ensin etsimään ruokapaikkaa yhdelle ehkä Asakusan pääkaduista, joka kulki ison ja suositun pyhäkön/temppelin vierestä. Ruokapaikkoja oli valittavassa useampi, jossa oli erilaisia ruokia tarjolla, osaan oli pitkät jonotkin. Risan kanssa päädyimme hieman pienempään ruokapaikkaan, jossa ei niin jonoa ollut. Tässä ravintolassa tarjottiin perinteisempiä japanilaisia ruokia. Itse valitsin annoksen, jossa oli kulhon pohjalla iso annos riisiä, jonka päällä oli paistettua sipulia, ja sen päällä paneroitua possua, jonka päällä oli paistettua kananmunaa. Annokseen kuului mukaan myös pieni salaatti ja miso-keitto. Lisäksi ilmaiseksi juomaksi sai valita vettä tai japanilaistyylistä teetä. Ruokaillessamme Risa kehui, kuinka hyvin osaan käyttää syömäpuikkoja, vaikka omasta mielestäni en tässä niin hyvä olekaan. Puikkojen käyttöä harjoittelin hieman Suomessa ennen lähtöäni, mutta Japanissa olen enemmänkin oppinut niiden käytön xD
Syönnin jälkeen lähdimme katsomaan aiemman näkemäämme pyhäkköä, joka on hyvin suosittu Asakusassa, ja sen alue kaikkine myyntikojuineen ym. on melko laaja. Seistessämme pyhäkön ”porttien” edessä ottaessani kuvia, vähän taaempana meitä seisoi nuorempi poika, joka rupesi yhtäkkiä oksentamaan (tosi kiva…). Oli melko lähellä, ettemme saaneet oksennusta päällemme ja Risan seistessä lähempänä poikaa, hän kysyi, lensikö hänen päällensä jotain. Tästä hän lähti vielä vessaan putsaamaan paitaansa siltä varalta, että siihen lensi jotain. Tämän episodin jälkeen lähdimme pyhäkön ”sisäpihalle” (en osaa paremmin sitä kuvata). Alttarille mennessä oli kummalla puolellakin kävelykatua pitkä rivit erilaisia myyntikojuja, joissa myytiin kaikenlaista matkatuliaista ym. Ennen alttarilla käyntiä kävimme ottamassa itsellemme ”ennusteet” meidän onnestamme. Tässä jutussa maksetaan ensin 100 yeniä, jonka jälkeen saa sellaisen metallisen palikan heilutettavaksi, joka sisältää syömäpuikon tyylisiä puisia juttuja. Heiluttelun jälkeen pienestä reiästä sai itsellensä tällaisen puupalikan, jonka päässä oli jokin numero. Tämän jälkeen seinältä katsottiin numeroa vastaava vetolaatikko, josta sai sitten lapun, joka kertoi, millainen onni kyseisellä henkilöllä on. Kumpikin meistä sai ihan ookoo lapun. Jos lapussa lukisi huonoa onnea, tämän lapun sai taitella ja solmia kiinni yhteen telineeseen, jonka mukaan tämän huonon onnen pitäisi sitten jäädä taakse.
Tämän jälkeen vielä ennen alttarille menoa kävimme perinteisesti pesemässä kätemme. Tässä ensin vettä otetaan sellaisella puukauhalla vesialtaasta, kaadetaan vettä ensin vasemmalle kädelle ja sitten oikealle. Tämän jälkeen pitäisi vielä pestä suu, eli vettä otettaisiin suuhun ja sen jälkeen se sylkäistäisiin pihalle (tätä emme kuitenkaan hygieenisistä syistä halunneet tehdä). Tämän jälkeen loppuvesi vielä kaadettaisiin kauhan varrelle pesten sen ja kauha laitettiin takaisin paikalleen. Tämän jälkeen menimme alttarille, jonne perinteisesti heitetään 5 yenin kolikko, kumarretaan kahdesti, taputetaan käsiä yhteen kahdesti ja sitten esitetään toive, jonka jälkeen vielä kerran kumarretaan.
Tämän alttarilla käynnin jälkeen lähdimme kiertämään vielä lisää pyhäkön aluetta ja näimme pienen ”puron”, jonka yli meni silta. Sillalta näki katsella vedessä olevia koikarppeja, joista otinkin useamman kuvan. Tämän jälkeen kiertelimme pyhäkön lähellä olevia katuja ympäri ja katselimme kaikenlaisia ruokakojuja ja myymälöitä. Asakusassa pyörimisen jälkeen lähdimme kävelemään kohti Tokyo Skytreetä, johon Asakusasta oli ehkä noin 2 kilometrin matka. Matkalla otin myös kuvia Tokyo Skytreestä ja sen vieressä olevista Asahin (olutmerkki) rakennuksista, joista toinen muistuttaa oluttuoppia ja toisen päällä on liekkiä muistuttava rakennelma (näkee paremmin kuvista).
Tokyo Skytreellä kävimme kiertämässä sen isoa ostoskeskusta ympäri, emme itse torniin menneet katsomaan näköaloja, koska tämä kuitenkin maksoi jonkin verran. Ostoskeskuksessa Risa vei minut katsomaan Jump-kauppaa, jossa oli fanituotteita kyseisen lehden mangasarjoista. Itse ostin muutaman fanituotteen Boku no Hero Academia nimisestä mangasta/animesta ja Kuroko no Basketball animesta/mangasta synttärilahjaksi itselleni. Ostoskeskuksessa kävimme myös kahvilla Tully’s Coffee nimisessä paikassa, ja juttelimme kaikenlaisia asioita.
Kahvitauon jälkeen päätimmekin lähteä palaamaan takaisin kotio päin, koska ulkonakin alkoi tulla pimeätä, ja minullakin olisi vielä seuraavan päivän japanin sanakokeisiin lukua. Matkallamme asemalle, näimme muumikahvilan, jonka yhteydessä oli myös myymälä, jossa myytiin kaikenlaisia muumituotteita (mm. muumimukeja). Inageen palasin lähes samaa reittiä, kuin mitä olin Asakusaan tullutkin, mutta jouduimme vaihtamaan junaa yhden kerran enemmän päästäksemme Keisei-Funabashin asemalle. Tästä siirryin Funabashin asemalle, josta palasin sitten takaisin Inageen Risan mennessä Funabashista eri suuntaan.
