Tänään meillä oli ensimmäinen varsinainen koulupäivä. Taifuuni ei nyt onneksi ihan iskenyt tänne, mutta täälläkin kävi yöllä kyllä sellaiset tuulet, että en itse ainakaan saanut kunnolla nukuttua. Tuuli pääsi jotenkin kiertämään vessaan ja välillä kuulosti kyllä ihan siltä, että vessanpytty lähtee ihan justiinsa irti. Aamulla tuuli oli laantunut hieman, vaikkakin vieläkin kävi välillä puuskissa kova tuuli. Päivä oli kuitenkin muuten todella hieno ja taas ihan turhan lämmin minun makuuni. Öisten tuulien vaikutus kyllä näkyi varsinkin koululla, jossa on paljon puita, kun näistä oli pudonnut lehtiä ja oksia maahan todella paljon. Inagessa asemalle kävellessäni näin yhden matalan rakennuksen, josta tuuli oli ilmeisesti repinyt kattopeltiä irti, kun kattoa oli porukat paikkailemassa pressuilla.

Tällä viikolla kurssien osalta meillä olisi aikaa tutustua kursseihin, koska ensimmäisillä tunneilla näistä pidettäisiin vain orientaation, jossa mm. kerrotaan, mitä kurssi pitää sisällään, minkälainen aikataulu kurssilla on ja mistä kurssin arviointi koostuu. Tutustuttuamme kursseihin voisimme sitten vasta valita, mitä kursseja varsinaisesti haluaisimme ottaa. Itselläni maanantaina alkoi ensimmäinen tunti klo 10.30, jolloin minulla oli japanin alkeiden kurssi. Tunnithan meillä on jaettu 5 periodiin, josta jokainen kestää 90 minuuttia. Ensimmäinen periodi alkaa klo 8.50 ja kestää 10.20 asti, toinen alkaa klo 10.30 ja kestää 12.00 asti. Toisen ja kolmannen periodin välillä meillä on 50 minuutin ruokatauko, jonka jälkeen kolmas periodi alkaa klo 12.50 ja kestää 14.20 asti. Neljäs periodi on klo 14.30 – 16.00 ja viides periodi klo 16.10 – 17.40.

Japanin kurssi meillä alkoi hieman myöhemmin kuin piti (n. klo 11.15), koska opettaja oli myöhässä, koska hänen junansa oli peruttu ja hän joutui kiertämään pidemmän kautta koululle. Japanin alkeiden kurssilla saimme ensin esitellä itsemme japaniksi opettajan ohjeistuksella, kerroimme siis japaniksi nimemme ja mistä maasta olemme kotoisin. Tämän jälkeen hän vähän kyseli hiraganan, katakanan ja kanjin tietämystämme. Saimme lapun, johon meidän piti kirjata nimemme ja sitten arvioida prosentteina, kuinka hyvin osaamme näitä hiraganoja, katakanoja ja kanji-merkkejä. Tämän jälkeen hän testasi meiltä, kuinka hyvin tosiasiassa osaamme hiraganat ja katakanat. Itse osaan kyllä lukea kaikki hiraganat ja katakanat, kun niitä näen jossain, ja hiraganat osaan myös kaikki kirjoittaa. Sain opettajalta myös kehuja, kuinka kauniita osa hiraganoistani oli :D. Katakanojen kirjoittamisessa tuli hieman vaikeuksia, kun meinasin täysin unohtaa kaikki merkit eikä näiden muistamista ollenkaan auttanut se, että lapussa oli jokaisen äänen kohdalla sitä vastaava hiragana merkki. Opettaja testasi meiltä tätä tietämystä sen takia, koska tämän ja ensi viikon ajan opettelisimme hiraganat ja katakanat, ja koska meillä on kaksi muutakin opettajaa tällä kurssilla, hän halusi saada heitäkin varten tietää, kuinka hyvin osaamme hiraganat ja katakanat, jotta he tietävät mistä aloittaa niitä meille opettaa. Kanji-merkkejä me emme tule tällä kurssilla oikeastaan opettelemaan, koska tätä varten meille on oma kurssi. Näiden lisäksi minulla on kaksi muutakin japanin kurssia (Oral Expressions ja Conversation).

Japanin kurssin jälkeen tapasinkin ensimmäistä kertaa oman tutorini Risan, joka ei päässyt sairauden vuoksi ensimmäiseen tapaamiseen. Hän on todella mukava ja osaa hieman suomeakin, koska hän on ollut Suomessa Jyväskylässä vaihto-oppilaana. Tutorini kanssa päätimmekin mennä yhdessä hakemaan jotain syömistä ja jutella sitten samalla syödessämme. Koska itselläni ei ollut mikään kauhea nälkä (juurikin sen takia, että olin aamupalaa syönyt hiljan), päätimme käydä ostamassa vain jotain pientä purtavaa kampuksella olevasta kaupasta. Syödessämme sitten keskustelimmekin hieman kouluun ja asumiseen liittyvistä asioista, ja sovimme seuraavan tapaamisen keskiviikolle, jolloin meillä molemmilla olisi paremmin aikaa jutella lisää. Lounaan jälkeen minulla olikin sitten Globalizing Japan: Society and Culture A -kurssi. Kyseisen kurssin luokkahuone oli eri rakennuksessa, jossa japanin kurssini oli, joten Risa opasti minut luokkahuoneelle, koska en itse tiennyt missä se oli. Kyseisellä kurssilla opettaja kertoi ensin mistä kurssissa oli kyse, mitä opettelisimme kurssilla ja mitä arvosanan eteen tulisi tehdä. Tämän jälkeen meidät jaettiin seitsemään ryhmään, joissa tulisimme ensin esittelemään itsemme, jonka jälkeen keskustelisimme yleisistä mielikuvistamme Japanista, Japanin luokkaeroista, työelämästä ja koulutuksesta Japanissa sekä maantieteellisistä eroista. Sattumoisin päädyinkin samaan ryhmään aiemmin tapaamani kiinalaisen tytön kanssa, joka on jaksanut muistaa minut koko ajan, vaikka emme kauheasti olekaan jutelleet. Ensimmäisellä kerralla hän luuli minua, Lassia ja Anssia venäläisiksi :’D. Keskustelu ryhmässä oli kivaa, vaikka keskustelimme ihan aiheen ohi. Keskustelun aikana tämä kiinalainen tyttö (oikein jos olen ymmärtänyt, hänen nimensä kirjoitetaan An, mutta lausutaan jotenkin ”Eenee”) kehui, että minulla on kauniin väriset silmät. Tunnin päätteeksi sitten keräilimmekin yhteen asioita kyseisistä keskusteluaiheista ja meidänhän ryhmä ei oikein osannut sanoa mitään, koska emme olleet kyseisistä asioista edes kunnolla jutelleet.

Globalizing Japan -kurssin jälkeen minulla ei ollutkaan enää mitään tunteja, joten päätin lähteä takaisin Inageen. Ennen asuntolalle palaamista päätin poiketa aseman lähettyvillä olevassa AEON kauppakeskuksessa. Olin jo pari kertaa aiemmin katsellut täältä itselleni kenkiä (lenkkitossujen tyylisiä). Itselläni on yhdet lenkkitossujen tyyliset kengät, jotka ostin ennen lähtöäni Suomesta. Ajattelin kuitenkin ostaa toisetkin kengät, jotta voisin vähän kenkien välillä vaihdella, etteivät toiset kulu ihan puhki. Toki minulla on mukana ballerina kengätkin, mutta lenkkitossut on paljon paremmat kaupungilla kävellessä ja koulussa. Kenkiähän minun täältä tarvitsee katsoa miesten osastolta, koska täällä naisten kengät minun jalkani kokoon (42-43) on aivan liian pienet. Japanissa kenkien koko ilmoitetaan senttimetreissä ja minun kokoni vastaa noin 27 cm. Naisten kengät täällä yleensä loppuvat johonkin 25 senttimetriin, jos sitäkään edes löytyy. Miestenkin osastolla AEON:ssa kenkäkokoni oli melko yläpäästä. Itse olin aiemmin kyseisessä kaupassa katsonut yksiä kenkiä, joista värivaihtoehtoina oli harmaa, sininen (tummahko) ja musta. Itse olisin eniten pitänyt sinisestä väristä, mutta hyllyn valikoimassa omaa kokoani vastaavia kenkiä en löytänyt. Päätin kuitenkin kysyä myyjältä asiasta, jos heillä vaikka kenkiä olisi vielä jossain muualla. Tämä oli oikeastaan ensimmäinen kerta, kun olen japania täällä puhunut, ja tämäkin kysymys meni niin, että osoitin kyseisen väristä kenkää ja kysyin, onko heillä tästä kokoa 27 cm. Noh, tulin kuitenkin ymmärretyksi, mutta valitettavasti kengästä ei löytynyt tätä kokoa enää. Ainoastaan mustassa ja harmaassa oli kokoa 27 cm. Päädyinkin sitten ostamaan mustat kengät, koska ne ainakin sopivat useimpien vaatteiden kanssa yhteen.

Ostosreissun jälkeen palasinkin asuntolalle. Loppu illan ajan teinkin kouluhommia (SeAMKin kurssien) asuntolalla ja Skypettelin kotio Suomeen.

Yön taifuunin jäljiltä oli puusta vähän pudonnut jotain mitä lie pähkinöitä tai tammenterhoja tai joitain muita sitten olivatkaan :’D