Tänään oli vuorossa ehkä alkuvuoden karmein päivä töissä. Jaksaminen aivan finito ja tuntui ettei mistään tule mitään ja mitään en osaa. Itkuhan siinäkin tuli, tosin yksi vessassa työvuoron jälkeen. Hieman ollut toisen ohjaajankin kanssa ongelmia, kemiat ei vain kohtaa. No ohjaaja vaihdetaan ja huomenna on uusi päivä.

En olisi millään jaksanut mennä tänään treenaamaan ja pohdinkin mahdollisuutta jättää tämän treenin väliin ja siirtää sen huomiselle. Sain kuitenkin itsestäni sen verran irti että raahauduin salille ja tein oikein kelpo treenin olkapäille, ojentajille ja rinnalle. Supersettejä totutusti ja paljon toistoja. Olen ennen tehnyt vinopenkkiä 12.5kg käsipainoilla mutta nyt oli pakko siirtyä 9kg painoihin, koska toistoja oli niin paljon. Sain hyvää poltetta hartioihin ja ojentajiin ja kiukulla meni kaikki toistot. Rinta eli tissitreeni meni heikommin ja toistot jäivät pienemmiksi kuin sovittu koska en suostunut enää ottamaan pienempiä painoja :DD

Tänään taas (niinkuin varmaan jokapäivä) itsekuria koeteltiin töissä. Joku niistä sadoista tuote edustajista oli tuonut korvapuusteja ehkä noin 50kpl siihen meidän kahvihuoneen pöydälle. VI**U!!! Oli mahtavaa syödä greipin puolikasta siin huumaavassa tuoksussa. Mutta itsekuri oli loistava ja pullat menivät muiden suihin 😀 Annan palkinnon sille edustajalle joka tuo jotain terveellistä tarjolle!

Huomenna olisi tarkoitus mennä aamulenkille ennen työpäivän alkua eli herätys olisi klo 4.15 :DD ei varmaan naurata huomenna aamulla! Mutta mitä sitä ei tekisi oman kroppansa eteen. Viikonloppuna koitan ottaa kuvia tän hetkisestä kunnosta tai miksikä sitä kehtaa vielä kutsua. Vertailua niihin aikaisempiin, jotka otin tammikuun alussa.

Kaikesta voidaan siis päätellä ettei ole surua tai murhetta jota ei kunnon treeni parantaisi tai ainakin helpottaisi <3

-Jem-