Imetys& äitiys

Huomenta! 

Ajattelin hieman kirjoittaa kuumaakin kuumemmasta aiheesta mammamaailmassa, nimittäin imetyksestä. Ja tähän alkuun lisään tietysti niinkuin imetysasioihin kuuluu että puhun vain omasta kokemuksestani/ omia mielipiteitäni etc ja kunnioitan kaikkien äitien omia valintoja ja ajatuksia tämän aiheen suhteen:D Ja siis oikeasti ajattelenkin niin. Eniten mua tässä koko imetyshässäkässä ärsyttää se että sekaannutaan muiden asioihin ja kerrotaan mikä on paras tapa toimia omasta mielestä. En ollut ihan varma siitä lauseesta ”äiti tuntee vauvansa parhaiten” ennen beben syntymää (koska itse olin ainakin niin pihalla kaikesta että olin melko varma jonkun tuntevan vauvani merkit itseäni paremmin) mutta totta se lausahdus vain on. Äidin ja vauvan siteestä tulee väistämättä melko tiivis ja siinä oppii hyvinkin nopeasti tuntemaan vauvansa merkit ja kommunikaatiotavat. Täten myös oppii tietämään mikä on parasta omalle vauvalleen. 

Taisinkin joskus aiemmin jo mainita että meidän imetyksen alkutaival oli hieman haastavaa, sairaalassa homma ei sujunut yhtään, maito ei noussut, oli todella kivuliasta eikä oikein löydetty beben kanssa yhteistä rytmiä touhuun. Annettiin ekan viikon aikana imetyksen ohessa korvikemaitoa pullosta ja se toimi meille hyvin. Viikon jälkeen siirryttiin sitten täysimetykselle (jostain syystä inhoan näitä imetystermejä, mun mielestä ne saa meidät naiset kuulostamaan joltain koneilta, tosin sitähän me vähän ollaankin jos imetetään..) Bebe kasvoi kovaa tahtia rintamaidolla ja eipä me paljon muuta niinä ekoina viikkoina tehty kun istuttu syömässä sohvan nurkassa, niinkuin luultavasti kaikki muutkin tuoreet äidit. Vertaistukea siis löytyy! 

Ja eipä siinä mitään sen ihmeellisempää, tähän päivään asti ollaan menty täysimetyksellä, Ida on nyt 4,5 kk, tosin soseita ollaan maisteltu päivittäin parin viikon ajan nyt. Haaveilin siitä päivästä kun hän täyttää 4 kk ja saan alkaa antamaan soseita:D 

Itse imetän koska: 

1. Se on omasta mielestäni lapselleni ehdottomasti parasta ja terveellisintä ravintoa. Haluan että kaikki perheessämme syövät terveellisesti ja siksi imetys oli ehdottomasti ykkösvaihtoehto. Ja onhan se lisäksi tosi helppoa. (okei, kunhan muistaa pukea vaatteet joissa tissien esiin ottaminen onnistuu, multa se ei vielä aina luonnistu sillä vastustan kiihkeästi kaikkia kammottavia imetysvaatteita. Ja jumppaan menen omissa jumppavaatteissani, oli se rinnan esiin ottaminen sitten miten vaikeaa tahansa. Piste) 

2. Äiti kuluttaa täysimetyksellä aikamoisen määrän kaloreita, eli oman palautumisen kannalta imetys on loistavaa ”reeniä”. Kyllä, täysin turhamainen aspekti, mutta minulle tärkeä motivaattori. Olen melko kärsimätön tyyppi ja se että olen nyt 4,5 kk onnistunut istumaan päivittäin melko pitkiäkin aikoja on mennyt monesti tämän ajatuksen voimalla. ”Olet vähän kuin lenkillä nyt” ja trust me, joskus on yhtä kova hiki imetyssessioiden jälkeen kun lenkin jälkeen.. 

Yksi ystäväni totesi asian hienosti kun puhuttiin tästä ”imetyksen autuudesta” mistä kuullaan niin kovasti joka suunnalta, hän sanoi että hänestä tuntuu vaan kun joku imisi tissiä, autuuden tunnetta ei ole vielä tullut! :D Olen itse melko samaa mieltä. Ihanaa jos joillain on erilainen fiilis, kunnioitan sitä todellakin. Kuulin jatkuvasti vauvan ekojen viikkojen aikana kuinka se imetys muutuu siitä maailman ihanimmaksi yhteiseksi tuokioksi, mutta niin ei ole meille vielä käynyt. Hieman epäilen että niin tuskin tulee tapahtumaankaan, ja sekin on ihan ok:) Meidän vauveli vaan on melko agressiivinen syöjä eikä hänen kanssaan saa mitään kontaktia syömisen aikana, mimmi vaan mussuttaa maitonsa, ärjäisee kiukkuisena kun on saanut tarpeekseen, lyö ehkä nyrkillä rintaan, puklaa tai röyhtäisee naamalleni ja muuttuu tyytyväiseksi päästyään pois sylistä jossa molemmilla on liian kuuma:D Ne ihanat vauvantuoksuiset pusutteluhetket ovat hänen kanssaan sitten ihan muina hetkinä<3 

Tässä hieman omia ajatuksiani imetyksestä, ehkä löytyy muitakin välillä imetykseen kyllästyneitä äitejä mutta jotka kuitenkin tekevät sitä koska näkevät sen hyödyt niin suurina lapselleen? Tai äitejä jotka somettavat imettäessään? Tai muita innokkaita soseen syöttäjiä? :) 

Ihanaa aurinkoista tiistaita, me lähdetään taas vauvajumppailemaan! 

Tulossa muuten tekstiä liikunnasta, ravinnosta, imetyksestä ja kuinka ne sujuvat yhteen loppuviikosta:) 

Puss!