How could Charlotte run?

Hei! 

Olen tässä miettinyt kuumeisesti eilisen illan ja yön erästä asiaa. Muistatteko Sinkkuelämässä kun Charlotte tuli vihdoin raskaaksi ja alkuun hän pelkäsi kaikkea, lopetti liikunnan harrastamisen etc. keskenmenon pelossa? Ja sitten lopulta häntä kannustettiin jatkamaan elämäänsä normaalisti ja erityisesti jatkamaan hänen rakasta juoksuharrastustaan? Ja seuraavassa kohtauksessa Charlotte juoksenteleekin onnnellisen näköisenä iso maha pystyssä pitkin Central Parkia. 

Noh, itse jouduin eilen ottamaan jokusen juoksuaskeleen ratikasta toiseen kun oli kova kiire ja pakko ehtiä seuraavaan ratikkaan. Tarkalleen ottaen juoksin/ hölkkäsin n. 50 matkan stokkan manskun päädystä stokkan aleksin päätyyn ratikkapysäkille. 

Ja voi herran jestas näitä kipuja. Myös silloin viimeksi kun sain erittäin pahoja liitoskipuja johtuivat ne siitä että olin juossut 10 m ratikan perässä, mutta nyt matka oli vielä pidempi ja vauva painavampi tässä vaiheessa. Ei yhtään fiksua ja nyt kärsin ja kovasti. Eilen en illalla käytännössä pystynyt kävelemään ja nukkuminen tuotti sellaista tuskaa että teki mieli vain itkeä. Ja joka kerta yöllä noustessani (näillä viikoilla vessassa saa ravata sellaiet 3-5 krt yössä) tuli epätoivon kyyneliä silmiin. Tuntui kun häpyluut olisivat olleet tulessa ja joku olisi vielä potkinut niitä, not nice. 

Jos nyt jotain positiivista etsitään niin onhan se hyvä totuttaa itseään ”sen alueen” kipuihin ja tuntemuksiin koska niitä on vielä edessäkin hieman. Tosin eilen jo marisin miehelle että olisin jo nyt voinut ottaa epiduraalin:D 

Tästä oppineena välttelen juoksuaskelia viimeiseen asti koko loppuraskauden. Tosin ongelmani on välillä se, että ikäänkuin ”unohdan” hetkeksi olevani raskaana ja toimin samalla tavalla kuin ennen, juuri esim. juoksemalla, tekemällä nopeita käännähdyksiä ja tunkemalla itseni ahtaisiin paikkoihin. No, hatarasta päästä kärsii koko ruumis. Tämä päivä on siis pyhitetty levolle, huoh. Tosin illalla olisi balettitunti, katsotaan josko olo olisi parantunut siihen mennessä.. Monesti kevyt liike myös auttaa näihin kipuihin kunhan pahimmasta tuskasta pääsee eroon. 

Alla kuva uusista välineistäni joita ilman en enää pystyisi elämään; jumppapallo ja joogabolsteri jota käytän kyllä myös ihan kaikkeen muuhunkin oleskeluun. Suosittelen kaikille raskausmammoille! 

 

 

Kuullaan taas <3 

Jenna