Hei ihanat! 

Raskaudesta ja synnytyksestä palautuminen- aihe josta onneksi puhutaan koko ajan enemmän ja enemmän, onneksi niin. Ainakin oma kiinnostukseni aihetta kohtaan on kasvanut näiden kahden raskauden aikana ja nyt suhtaudun siihen paljon vakavammin ja haluan todellakin kuntouttaa kehoani oikealla tavalla. Raskaus ja synnytys (vaikka miten hyvin olisivat menneetkin) ovat niin isoja mullistuksia naisen keholle ja niistä palautuminen ei todellakaan tapahdu muutamassa viikossa, vaan se vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. 

Ainakin minulle oli todella vaikeaa ensimmäisen raskauden jälkeen suhtautua palautumiseen rauhassa ja lempeästi, halusin päästä takaisin liikkumaan ”normaalisti”. Aloitin myös juoksemaan tuolloin aivan liian aikaisin sekä tekemään rankempia hyppyjä sisältäviä treenejä, toiste en enää samaa virhettä tee. (Syynä miksi näitä kannattaa välttää liian aikaisessa vaiheessa on heikot lantionpohjanlihakset ja vaarana voi olla esimerkiksi kohdunlaskeuduma). 

Ensimmäisen raskauden jälkeen kehon oma luonnollinen palautuminen oli melko nopeaa ja helppoa, ehkä syynä oli myös ikä tuossa vaiheessa ja se ettei vatsani missään vaiheessa ollut kovin iso. Mutta koska tämä ulkoinen palautuminen oli niin nopeaa ja jopa helppoa, niin erehdyin treenaamaan liian kovaa liian aikaisin koska ”oloni oli niin hyvä”. Oma olohan ei siis kerro esim vatsalihaksien erkauman tilanteesta tai lantionpohjan heikkoudesta, ne selviävät oikeastaan vain osaavan ammattilaisen tutkimuksessa (valitettavasti neuvolan jälkitarkastus ei ole tähän pätevä). Ja tarkoituksena ei tosiaan ole pelotella tai negistellä aiheen kanssa vaan auttaa muita samassa tilanteessa olevia äitejä ja estää heitä tekemästä samoja virheitä joita itse tein ekalla kerralla 🙂 Valitettavasti somen kautta saa helposti kuvan että on täysin ok lähteä tekemään burbeita viikko synnytyksen jälkeen tai juosta maratoni kuukausi synnytyksestä, mutta keskustelemieni alan ammattilaisten kanssa ei tämä ole hyvä ratkaisu oikeastaan kenellekään. Maltti on valttia, vaikka se maailman rasittavin sanonta onkin ainakin omasta mielestäni;) 

Mutta miten meni oma palautumiseni synnytyksestä tällä kertaa? Warning, luvassa rehellistä puhetta aiheesta! (raskaudesta palautuminen kestää ainakin sen vuoden eli se on vielä käynnissä itselläni, synnytyksestä koen palautuneeni hyvin tässä vaiheessa kun aikaa on kulunut reilu 5 viikkoa tapahtumasta) 

• Koska treenasin tällä kertaa lantionpohjanlihaksia raskaana ollessa (ja myös niiden rentouttamista, mega tärkeää!!!) niin sain yhteyden lantionpohjaan jo synnärillä about 5 minuuttia sen jälkeen kun vauva oli syntynyt. Tästä olin todella yllätttynyt sillä ekan synnytyksen jälkeen, excusez-moi, olo oli kuin alapää olisi räjähtänyt ja mitään tuntoa sinne ei saanut heti alkuun. Liekö syynä se että keho oli kerran jo käynyt saman rumban vai mikä. (Haluaisin myös lisätä tähän liittyen sen mitä moni synnyttämään menevä pohtii, mutta mikä on hieman tabu aihe, eli seksielämä synnytyksen jälkeen. Mitä itse olen puhunut ystävieni kanssa ja oman kokemukseni mukaan rakkauselämä on vain parantunut synnytyksen jäljiltä. Eli ei syytä huoleen vaikka alapää olisi kerran ”räjähtänyt” 😀 kyllä se sieltä palautuu ja hyvin palautuukin,tosin hieman treeniä se vaatii ja tietysti aikaa 🙂 )
• Vatsan iho palautui ekan synnytyksen jälkeen normaaliksi melkein heti, nyt tokan jälkeen ei niin käynyt. Vatsakin oli paaaljon isompi eli se vaikuttaa tietysti. Iho vatsan alueella on löysempää ja iho on todella kuiva, rasvailen ja öljyän sitä siis todella ahkerasti, jopa enemmän kuin raskaana ollessani. Raskausarpia en ole saanut kummassakaan raskaudessa. 
• Rinnat:D no ne on taas kokoa EEE ja laskeutuneet alaspäin taas muutaman sentin:D Nyt tietää jo mitä tulemaan pitää; eli eka jättibosat, sitten ne alkaa vähitellen pienemään ja imetyksen loputtua on jäljellä taas ne pikkurusinat ja rintsikoita saa metsästää lastenvaateosastolta. Itse en ole ikinä erityisemmin kiinnittänyt huomiota rintoihini muutenkaan joten en koe tätä asiaa mitenkään maata mullistavaksi tai kamalaksi. Mutta kyllä sen vaan rinnoista näkee kuka on äiti ja kuka ei:D Thank god for pushups! 
• Ryhti, siinä on taas treenamista ja harjoittelua että löytää sen oikean asennon. Keho on niin mutkalla ja vinossa (ainakin omasta mielestäni) raskauden jäljiltä että oikean ryhdin metsästämiseen kannattaa todellakin käyttää aikaa ja energiaa. Se heijastuu kaikkeen hyvinvointiin ja ainakin itselläni alaselkäkivut jotka johtuvat huonosta ryhdistä ja heikoista vatsa- ja selkälihaksista ovat aika rajut tällä hetkellä. Lisää siihen soppaan vielä kahden lapsen kantelu niin voila. 
• Peräpukamat.. Jo ensimmäisestä raskaudesta tuttu vaiva palasi entistä pahempana melko kovan ponnistussession jälkeen, fun. Mutta onneksi nyt viiden viikon jälkeen voin todeta että adios peräpukamat, teitä ei tule ikävä! Ilman tätä vaivaa oloni olisi ollut täysin normaali jo pari päivää synnytyksen jälkeen.

Mutta mitä voi tehdä edistääkseen palautumista raskaudesta ja synnytyksestä? Kuten olen aiemmin mainunnut olen tehnyt raskausajan ja nyt synnytyksen jälkeen yhteistyötä naisten terveystalon, Femihealthin kanssa josta löytyy huippuosaajia niin äitiysliikunnan, fysioterapian kuin osteopatiankin saralta. Reilu viikko synnytyksestä kävin aivan ihanan osteopaatin Sara Lexmondin vastaanotolla jossa hän hoiti ensiksi vauvan (niin suositeltavaa, olen vienyt molemmat lapseni asap synnytyksen jälkeen osteopaatin käsittelyyn). Synnytys on rankka kokemus myös vauvoille ja heille voi tulla helposti virheasentoja synnytyksen aikana joka sitten ilmenee esim toispuoleisuutena, itkuisuutena tms. Näihin vaivoihin saa avun osteopatian lempeässä käsittelyssä. Vatsavaivat ovat myös erittäin yleinen vaiva vauvoilla ja niihin saa apua osteopatiassa. Meillä Rafan puklailu väheni reippaasti kun Sara käsitteli pojan palleaa joka voi olla  todella jännittynyt ja näinollen aiheuttaa puklailua ja itkuisuutta. 

Pojan jälkeen oli minun hoitoni vuoro ja härreguud kun se tuli tarpeeseen! Sara käsitteli koko kehon lempeästi ja totesi että lantiossa oli hieman jännityksiä (täysin normaalia synnytyksen jäljiltä) mutta se ei ollut esim pois paikaltaan tai mitään vastaavaa. Lisäksi koko kehoni oli melko jumissa ja erityisesti alaselkäni oli todella tiukka mikä vaikutti siihen että vatsalihasten erkauma ei pääse kunnolla palautumaan. Sara hoiti selkääni ja totesi että erkauma kuroutui jo siinä hetkessä hieman kiinni, ihan uskomatonta! Eli tässä yksi painava syy miksi osteopaatin hoidossa kannattaa käydä. Vaikka miten kuntouttaisi erkaumaa kotikonstein ei se välttämättä palaudu jos kehosi onkin liian jumissa. 

Osteopatian lisäksi kävin ihanan äitiysfyssari Sonjan vastaanotolla fysioterapeuttisessa jälkitarkastuksessa. Sonja tutki ultraäänilaitteen avulla lantionpohjan ja vatsalihasten erkauman tilanteen, esimerkiksi näitä asioita ei millään pystyisi toteamaan ulkoapäin silmämääräisesti, siksi suosittelen kaikille synnyttäneille tätä palvelua. Valitettavasti neuvolan jälkitarkastuksessa näitä ei tutkita lääkärin toimesta. Sonja tutkii mm. että lantionpohjanlihakset jännittyvät oikeaan suuntaan eli ylöspäin, monella jännitys lähtee väärään suuntaan eli alaspäin. (Itselläni oli tämä ongelma tosi pitkään ensimmäisen synnytyksen jälkeen) Oikeilla harjotteilla ja sinnikkäällä treenamisella oikea tapa jännittää ja rentouttaa lantionpohjan lihaksisto kyllä löytyy, mutta monesti siihen tarvitsee ammattilaisen apua. Erkauman suhteen Sonja totesi että tilanne on melko hyvä siihen nähden että minulla on ollut kaksi raskautta takana melko peräkkäin. Navan kohdalla erkaumaa oli n. 3,5 cm, navan yläpuolella erkaumaa ei juurikaan ollut. Vatsalihaksethan siis kuroutuvat umpeen luonnolisesti vielä jopa vuosi synnytyksen jälkeen mutta kuntouttavia liikkeitä voi tehdä kevyesti jo heti kun oma olo on hyvä synnytyksen jälkeen. Mitään yleismaailmallisia ohjeita ei erkauman kuntoutukseen voi fysioterapeutin mielestä antaa vaan tilanne on aina yksilöllinen. Omalla kohdallani Sonja totesi myös että toinen pakaralihakseni oli heikentynyt raskauden aikana huomattavasti ja se vaikutti ryhtiini ja kipeään alaselkääni. Sain kotiharjoitteiksi minulle suunniteltuja liikeitä jotka vahvistavat sekä keskivartaloa että pakaralihaksia. Sonja neuvoi minulle myös hypopressive-liikkeitä joka on mahtava työkalu synnyttäneille naisille, suositten lämmöllä tutustumaan erityisesti jos sinulla on vaikeuksia löytää yhteys lantionpohjanlihaksiin ja saada liike oikeaan suuntaan eli ylöspäin. 

Femihealthistä löytyy myös valtavasti erilaisia ryhmäliikuntatunteja niin raskaana oleville kuin synnyttäneille, omia suosikkejani ovat barre-tunnit ja raskausajan jooga. Olemme pikku miehen kanssa aloittamassa postnatal barre- tunnit muutaman viikon päästä, odotan jo innolla! Myös Ira Rissasen pitämät Pömpöttääkö-kurssit ovat olleet todella suosittuja ja kurssit täyttyvät todella nopeasti. 

Summa summarum, raskaudesta palautuminen on iso prosessi johon kannattaa suhtautua vakavasti. Ole myös kärsivällinen ja armollinen itseäsi kohtaan mutta älä unohda kiireisen lapsiarjen keskellä omaa hyvinvointiasi. Hyvinvoiva äiti on onnellinen äiti lapsilleen:) Paljon voi tehdä itse kotona mutta suosittelen ehdottomasti käymään ammattilaisen luona tarkastuttamassa oman tilanteen ja saamassa omat henkilökohtaiset ohjeet oman palautumisen suhteen. Tulen kirjoittamaan tästä aiheesta vielä lisää myöhemmin ja antamaan lisää vinkkejä. Raskaudesta palautumisesta ei voi koskaan puhua liikaa ja haluan olla omalta osaltani auttamassa äitejä löytämään uudelleen oman kehonsa ja olemaan onnellisia uudessa äitikropassaan:) 

Mitä tahansa kysyttävää teillä on aiheeseen liittyen niin kysykää ihmeessä ja yritän vastailla parhaani mukaan<3 

Jenna

Postaus tehty yhteistyössä Femihealthin kanssa