Beben nukkuminen

”Kuinka vauvanne nukkuu?” Tämä tuntuu olevan yleisin kysymys kun kohtaan ihmisiä ja he ovat ensin ihastelleen vauvaamme ja hänen tuuheaa hiuspehkoaan:D Oletteko te muut tuoreet äidit huomanneet saman? Onko jotain muita kysymyksiä joita kuulette usein kysyttävän? 

No kiitos kysymästä, vauvamme nukkuu oikeastaan tosi hyvin. Ensimmäiset viikot sujuivat melko mallikkaasti vaikka oltiinkin hyvin pihalla kuinka vauvamme nukkuu eikä hänellä tietenkään ollut vielä mitään rytmiä. Ekojen viikkojen onni on se, että vauvat nyt nukkuvat muutenkin melkein koko ajan, tietysti heräävät syömään melko usein. Ida nukkui ja heräili syömään melkein samalla kaavalla ensimmäisistä päivistään lähtien; mentiin nukkumaan about klo 21, hän heräsi syömään keskiyön aikaan, klo 3 maissa ja uudestaan taas klo 6. Sitten hän nukkui melkein klo 11 saakka. 

Ensimmäisen viikon jälkeen rytmi jatkui melko samana, mutta nyt hän oli hereillä klo 6 jälkeen tunnin tai parikin joka aiheutti sen että minä olin taas ihan pirteä klo 8 enkä saanut enää nukuttua. Lisäksi olen todella huono nukkumaan päivisin, joten se aiheutti minulle väsymystä vaikka nukkumismahdollisuuksia olisi ollut tarjolla vaikka kuinka paljon. 

Rytmi jatkui melko samana melko pitkään, tosin jossain kuukauden iän kohdalla puolenyön heräilyt jäivät pois kuvioista ja tyttö nukkui tyytyväisenä yhdeksästä noin klo 2-3 asti. Ida ja minä ollaan menty muutamia poikkeuksia lukuunottamatta melkein aina samaan aikaan nukkumaan joka on helpottanut nukuttamista kovasti. Yleensä syötän hänet ja sen jälkeen laitan hänet baby nestiin jossa hän nukkuu meidän välissä sängyssä. Joskus levottomalla tuulella ollessaan se auttoi että hieroin hänen kolmannen silmän pistettä silmien välissä ja silittelin päätä. Mutta yleisesti ottaen iltaunille hän nukahtaa helposti. Vaikeinta häntä on saada nukahtamaan kotona ollessa pitkille päiväunilleen, jos ollaan liikenteessä nukkuu hän rattaissa, mutta kotona ollessa tuntuu että hän on liian levoton nukahtaakseen eikä malta nukkua tuntia pidempään mistä seuraa yliväsymys kiukuttelua. Lisäksi olemme huomanneet että neiti nukkuu paremmin mekkalassa ja ihmispaljoudessa, eli meidän ollessa kaksin kotona tai minun yksin ja kodin ollessa hiljainen on Idaa melkein mahdoton saada päivällä nukahtamaan ellei laita musiikkia soimaan tms.:D Illalla taas hän nukahtaa helposti pimeään ja rauhalliseen makkariin. 

Nyt viimeisen viikon ajan Ida on nukkunut ihan loistavasti (koputan puuta). Hän on mennyt nukkumaan klo 21-22 välillä omaan sänkyynsä joka on meidän sängyn vieressä ja herännyt ekan kerran neljän tai viiden maissa. Syötettyäni hänet nukahtaa hän kiltisti joko omaan sänkyynsä tai sitten siirrän hänet meidän väliin. Hän herää uudestaan taas 7 maissa syömään ja saattaa torkkua sängyssä helposti 10 saakka jos hengailen hänen kanssaan siellä. Eli täytyy olla todella tyytyväinen tällä hetkellä:) Välillä on aamuja jolloin hän ei malttaisi enää nukkua kuuden jälkeen tai vatsaa kiertää ja hän kiemurtelee tuskissaan, mutta yleisesti ottaen nukkuu hän tosi hyvin. Olen huomannut että hyvä kikka saada hänet nukahtamaan illalla ja yöllä on esittää että nukun itse (jos hän siis nukkuu vieressäni) silloin hän yleensä vaistomaisesti sulkee silmänsä myös ja nukahtaa pian itsekin:) 

Tietysti väliin mahtuu myös hankalia hetkiä, unettomia tunteja ja ei niin hyvin nukuttuja öitä! Niinkuin luultavasti kaikilla muillakin vauvaperheillä on:) 

Mutta nyt on käynnissä iltapäiväunille meno ja yläkerrasta kuuluu itkua, tutti luultavasti tippunut suusta joka aiheuttaa aina valtavan ahdistuskohtauksen tytölle:) Gotta go! 

Ihanaa päivänjatkoa! <3 

DMK_9518.JPG

Ihana kuva on Dominika Montonen-Koiviston ottama meistä ja Iitusta silloin kun hän oli viikon vanha <3 

Suhteet Oma elämä Lapset Vanhemmuus

Ristiäiset

Heii! 

Onko teillä ollut ihana viikonloppu? Meillä oli erittäin tärkeä viikonloppu, sillä vietimme tyttäremme ristiäisiä<3 Kaunis pieni neitomme sai nimekseeen Ida Amanda ja juhlaa vietettiin intiimillä perheporukalla vanhempieni kotona. Tilanteesta teki astetta tärkeämmän sen, että saimme oman vihkipappimme Puumalan kirkosta kastamaan pienen tyttäremme. Kiitos vielä Helenalle kauniista kastetilaisuudesta, jäi todella lämmin olo koko tapahtumasta<3 Tästä se elämä nyt alkaa tuolla pienellä neidillä, nyt ollaan sitten virallisesti kirkonkirjoissa;) 

Meillä oli viime viikko hieman haasteellista Iitun kanssa, hän oli monena päivänä kovin itkuinen ja ainut paikka missä rauhoittui oli minun sylissäni. Luin Wonder Week appistä että reilun kuukauden ikäisenä vauva alkaa heräillä vauvakoomasta ja tajuta ympärillään olevia asioita, hajuja, ääniä jne ja se voi sekoittaa ja väsyttää pienen ihmisen pään ja hän voi haluta olla paljon normaalia enemmän sylissä ja haluaa myös syödä normaalia enemmän. Näin oli meillä todellakin, saatoin istua illalla tuntitolkulla imettämässä tyttöä joka oli itkuinen kaikkialla muualla paitsi mun rinnan läheisyydessä. Viikonloppuna tilanne sitten muuttui ja tyttönen oli todella rauhallinen ja tyytyväinen ja viihtyi hyvin kaikkien muidenkin sylissä. Hän myös nukkui paljon ja melkein missä vain. Syöminen on onneksi hieman tasaantunut ja äiti on saanut hieman aikaa itselleen ja rinnat saavat taas levätä hetken syöttöjen välissä.. 

Mutta nyt iltapuuhien pariin, luvassa kylpemistä (jonka kyllä iskä hoitaa täällä), hierontaa vauvalle ja yöunille 🙂 

Ohessa hieman kuvia meidän ihanasta ristiäistilaisuudesta <3 

13382111_1284034788292596_1535534323_n.jpg

13393398_1284034868292588_585132721_n.jpg

13401348_1284034841625924_1412427266_n.jpg

 

Ihanaa viikonalkua kaikille!

Jenna

Suhteet Rakkaus Lapset Raskaus ja synnytys