Hei ja ihanaa maanantaita! 

Täällä mennään jo raskausviikoissa viikon 37 puolivälissä, eli hyvin loppusuoralla. Olo on ollut oikein mukava ja vetreä noin yleisesti, hieman olen joutunut tosin tällä viikolla kamppailemaan erilaisten intiimialueiden ongelmien kanssa, mutta ei niistä sen enempää krhm.. Mutta itselläni ei ainakaan ollut mitään tietoa etukäteen miten moninaisia ”vaivoja” ja epämielyttäviä tuntemuksia raskaus tuo mukanaan ja ehkä parempi niin:D 

Haluan vaan antaa vinkkinä kaikille sinkkuystävilleni ja uusissa parisuhteissa oleville, että kumppania valitessanne ja miettiessänne josko tämä komistus voisi olla se ”the one” niin miettikää skenaario että olette tunkeneet takapuolenne sellaiseen jalkavatiin/pieneen ammeeseen joka on täynnä eteeristä sitruunaöljyä joka hivenen kirvelee down there ja samalla rasvaatte rintojanne jotka kutisevat pahasti sekä annatte miehelle ohjeita mitä hänen pitäisi tuoda apteekista ja mitä ruokaa sinun tekisi mieli syödä ammeessa istuessasi. Jos voitte kuvitella kyseisen herran suoriutuvan mallikkaasti tilanteesta ja näkevän sinut vielä kauniina, viehättävänä ja rakastettavana olentona tämänkin jälkeen niin olet oikeilla jalanjäljillä miehen metsästyksessä. 😀 

Muuten viikko 37 vaikuttaa tähän saakka oikein mukavalta, olen jaksanut (ja pystynyt) kävellä melko paljonkin, käynyt joogassa jo montakin kertaa viime viikolla ja jumppaillut ahkerasti kotona lisäksi. Monesti aamulla unohdan kokonaan pallomahan ja pomppaan sängystä normaaliin tahtiin ylös kunnes huomaan ettei se sujukkaan enää yhtä sukkelaan kuin aiemmin. Mutta melko vetreä on olo silti vieläkin ja suihkussa näen edelleen varpaani! 

Neuvolan täti sanoi viime viikolla että vauva on nyt ottanut kasvuspurttinsa eikä enää kasva näinä viimeisinä viikkoina yhtä kovaa tahtia. Se on tavallaan helpotus, koska olisihan tässä melko tukala olo voinut tullakin jos vaavin kasvutahti olisi yhtä kova kuin se on ollut viimeiset pari viikkoa. Mutta nyt todellakin tuntuu että mahassa on pieni ihminen, koko ajan tietää missä hänen jalkansa ja peppunsa ovat, (tosin eihän niiden paikka enää kyllä oikeastaan muutukaan) ja vauvan pääkin on jo kiinnittynyt. melko rauhallista on noin yleisesti mahassa mutta välillä neiti innostuu heilumaan oikein kunnolla ja se alkaa olla jo hivenen kipeää tekevää tällä hetkellä. 

Nyt tässä ei kai ole enää muuta kuin odotella milloin hän päättää saapua maailmaan:) niin jännää!! Meidän pitää vielä kotona kasata hoitopöytä ja Stokken syöttötuoli johon meillä on valmiina se sitteriosa ihan vastasyntyneelle. Muuten alkaa olla kaikki valmista. 

Kivuliaita supistuksia en ole omasta mielestäni mitenkään erityisen paljon vielä saanut, kivuttomia kyllä on melko paljonkin. Kohdunsuun alueella on todella paljon tuntemuksia eli jotain kypsymistä siellä ilmeisesti tapahtuu koko ajan, ja niinhän se lääkärikin jo totesi että muutoksia oli tapahtunut paljonkin. Viime yönä olin melko varma että jotain tapahtuu kun oli koko eilisen päivän jotenkin erikoisen väsynyt ja nuutunut olo ja nukkumaan mennessä kävin vessassa varmaan 8 kertaa kun tuntui että vauva vaan laskeutui alemmas ja alemmas. Aloin jo miettiä että heräänköhän yöllä supistuksiin tai vedenmenoon mutta ihan rauhassa sain nukkua:) Ja nukuinpa muuten todella hyvin! Täytyy ihan kehuskella miten hyvin olen itseasiassa nukkunut koko loppuraskauden, olen ymmärtänyt että monilla on paljon uniongelmia tässä vaiheessa mutta minä nukun helposti 8-9h yöunet, mukana tietysti noin 4 vessataukoa mutta yleensä nukahdan aina samantien uudestaan. Joten ihan hyvä että tässä on saatu unta varastoon:) 

Tänään aamu on kulunut keittiössä hääriessä; tein suklaagranolaa ja raakasuklaatryffeleitä, nam. Nyt olen lähdössä ihanaan jalkahoitoon jonka sain lahjaksi rakkailta ystäviltäni baby showereissani. Illalla ajattelin hieman jumppailla kotona ja tehdä terveellistä pizzaa meille iltaruoaksi. Näin ne mammalomalaisen päivät sujahtaa nopeasti, vaikkei vielä ole koko vauvaakaan käsivarsilla! 

Mutta nyt lähden miehen kanssa lounaalle, ihanaa maanantaita teille! 

<3 

Jenna 

Kuva: Pinterest