Ulkomaankomennukselle valmentautumisesta.
Reilu viikko on jo vierähtänyt Dubaissa ja aika on mennyt siivillä! Olemme saaneet arkirutiinit rullaamaan ja myös kotiutuneet hotelliimme jo niin hyvin, että enää ei tunnu, että olisimme vain lomalla. Säät ovat suosineet ulkoilua, joten viikossa on tullut talsittua melkoinen kilometrimäärä, mikä tuntuu jo vähän kropassakin ja näkyy myös jo pienen päivetyksen muodossa. Lähes jokainen kortteli tällä ja toisella puolen satamaa on tullut tutkittua jalan. Mies on ollut innoissaan työstään ja me pojan kanssa riemuissamme tästä kaikesta yhteisestä ajasta ja tekemisestä. Opiskelut ovat myös vauhdissa ja kohta pitäisi aloittaa ensimmäisten tehtävien tekeminen, kun kaikki ensimmäisen kurssin lukumateriaali on pian viimein kahlattu läpi. Tällä hetkellä ainut ryppy rakkaudessa on miehen viisumin käsittelyn pitkittyminen, mikä siirtää samalla asuntojen etsimistämme. Oletimme, että näinä päivinä olisimme jo katsastaneet leijonan osan etukäteen valituista huoneistoista ja tekisimme pikkuhiljaa päätöksiä, mutta sen sijaan emme ole aloittaneet edes koko asuntojen katsomista vielä ja näyttää siltä, että seuraavan viikon aikanakaan asia ei vielä etene.
Lupasin edellisessä postauksessani palata vielä läpikäymäämme ulkomaankomennukselle valmistavaan valmennukseen. Vietimme siis kaksi päivää valmentautumassa lähtöömme Dubaihin. Valmennuksen ensimmäinen päivä käsitteli yleisesti ulkomaankomennukselle lähtemistä, kulttuurishokkia ja koko henkistä prosessia, seuraava päivä puolestaan tarkemmin itse arabikulttuuria. Molemmat olivat todella mielenkiintoisia päiviä ja antoivat paljon uutta. Ennen kaikkea päivien ansiosta huomasimme, kuinka paljon olemme jo keskustelleet asioista, lukeneet ja tehneet taustatyötä lähtöämme silmällä pitäen, mikä loi meihin lisää uskoa ja varmuutta onnistumisesta. Saimme paljon myös positiivista palautetta omasta valmistautumisestamme ja asenteestamme.
Ei ollut yllätys, että tutkimusten mukaan ulkomaankomennuksen onnistumisen kannalta tärkeitä tekijöitä ovat muun muassa ekspatriaatin kielitaito ja sosiaaliset taidot, sopeutumiskyky, tunneäly, aktiivisuus, kulttuurinen sensitiivisyys ja halu oppia. Sopeutumiseen uuteen kulttuuriin vaikuttavat erityisesti henkilön motivaatio, halukkuus elää ja toimia vieraassa kulttuurissa, tunne oman elämän hallinnasta ja ennen kaikkea realistiset odotukset. Me olimme päättäneet jo ennen lähtöä, että henkisesti muutamme määräämättömän pitkäksi ajaksi ja alamme aktiivisesti rakentaa mahdollisimman hyvää elämää Dubaissa, jotta sopeutuminen olisi mahdollisimman helppoa. Emme siis ota komennusta kahden vuoden projektina, joka vain sinnitellään läpi. Tämän vuoksi tavoitteenamme onkin tehdä kodistamme taas oikea koti, aloittaa aktiivinen harrastuselämä, tutustua uusiin ihmisiin ja ystävystyä. Sanotaanhan myös, että perhe, joka on onnellinen komennuksella, on ollut onnellinen jo kotimaassa.
Valmennuksessa käsiteltiin paljon suomalaista kulttuuria ja stereotypioita lähinnä sellaisesta näkökulmasta, millaisena vieraasta kulttuurista tulevat ihmiset usein näkevät meidät, tapamme ja eleemme – millaista on sanaton viestintämme ja millainen on aikakäsityksemme. Täytyyhän tavallaan muistaa, että vieraassa maassa me olemme mamuja. Dubai nyt on toisaalta todella monikulttuurinen, mutta silti ihmiset ovat pääosin hyvin kaukana meidän omasta kulttuuristamme. Oman kulttuuriin ymmärtäminen edesauttaa muiden ihmisten ymmärtämistä ja on edellytys onnistuneelle kulttuurien väliselle kanssakäymiselle. Jos muuten kulttuurien ulottuvuuksien vertailu kiinnostaa enemmän, suosittelen tutustumaan tarkemmin Geert Hofsteden tutkimuksiin. Hofstedea sivuttiin paljon valmennuksessa, mutta sattumoisin myös tämän hetken henkilöstöjohtamisen opinnoissani.
Ulkomaille muuttoa seuraa aina jossakin vaiheessa kulttuurishokki – oli se sitten kooltaan suuri tai pieni, se on tulossa. Kulttuurishokki on stressitila, jonka aiheuttaa tuttujen merkkien ja merkitysten häviäminen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Tällöin oma maailmankuva ja itsetunto ovat koetuksella. Moni oireilee ahdistuneena, eristäytyneenä, väsyneenä tai jopa sairastellen. Toinen ylemmyydentuntoisena, mässäillen tai jopa alkoholiin turvautuen. Kulttuurishokki tulisi kuitenkin ottaa oppimisprosessina, jonka avulla voi omaksua uusia asenteita ja tapoja toimia. Sopeutuminen uuteen kulttuuriin tapahtuu yleensä noin vuodessa. Alussa tunnelmat ovat poikkeuksetta korkealla ja on käynnissä alkuinnostuksen honeymoon-vaihe, josta sitten mieliala laskeekin turhautumisen ja arkistumisen kautta yleensä 4-6 kuukaudessa pohjalukemiin. Tällöin muistellaan sitten varmasti kaiholla, mikä Suomessa oli paremmin ja tehtiin paremmin. Siitä alkaakin hyväksymisvaihe, jolloin täytyy ymmärtää, että ympäristö ei muutu, vaan on muututtava itse. Kun uuteen maahan on sopeuduttu, elämäntapa koetaan vaihtoehdoksi ja nautitaan sen erityispiirteistä tässä ja nyt.
Yllättävää kyllä, samat sopeutumisen haasteet ja hienoinen kulttuurishokki käydään aina myös kotimaahan palatessa. Kotimaassa on varmasti muuttunut moni asia poissa ollessa, mutta erityisesti itsessä on tapahtunut muutoksia. Näin ollen arkitodellisuus Suomessa voi tuntua vaikealta ja tulee kaipuu taas ulkomaille. Sanotaan, että jo kolmen vuoden asuminen muualla, saa kotimaahan muuton tuntumaan kuin uuteen maahan muuttamiselta.
Saimme valmennuksesta juuri erityisesti eväitä siihen, kuinka käsitellä kulttuurishokkia ja stressiä, sekä työkaluja uuteen kulttuuriin sopeutumiseen. Naureskelimme tosin miehen kanssa, että meillä kulttuurishokki ja sopeutumisprosessi tulee näkymään minun kohdallani pikakelauksella, koska olen varsin nopea käänteissäni ja temperamenttinen. Mies sen sijaan hädin tuskin tulee huomaamaan koko muuttoa ja elämänmuutosta, sillä hän on luonteeltaan varsin leppoisa ja sopeutuva. Tällä hetkellä tiedostan eläväni onnellisen auvoisaa kuherruskuukautta, vaikka alun perin olinkin varma, että hotellielämä tulee olemaan muutossa se pahin vaihe.
Seuraavassa postauksessa kirjoitan vielä tuosta valmennuksen kakkospäivästä, eli arabikulttuurin valmennuksesta. Kerron myös millaisten jännittävien sattumusten seurauksena muistin, miksi on tärkeää lukea aamulehdestä uutiset ;)