Viime viikolla oli viimeinen työpäivä ja se meni lähinnä vetistellessä. Tuntuu todella haikealta jättää mieluisa työ ja ihanat kollegat. Läksiäisten pitäminen oli vaikeaa, koska hyvästejä ei voinut – tai tarvinnut – jättää, sillä onhan tavoitteenani palata takaisin sorvin ääreen kahden vuoden kuluttua. Silti itketti. Ja itketti paljon. Samaan aikaan töiden päättyessä alkoi myös opintovapaani. Valitettavasti muuttorumba, stressipaniikki(?!) ja lapsen flunssa ovat varanneet kaiken kapasiteettini korvien välistä, joten toistaiseksi opiskelusaldoni on hyvin laiha. Opiskelustressi tosin on jo paikannettu ja paksut oppikirjani odottavat painostavasti avaamistaan. ”Ehkä jo huomenna”, toistan itselleni jo kolmatta päivää.

Muutto-ohjeet rapsahtivat myös viime viikolla sähköpostiin ja kieltämättä ne tuntuivat mielenkiintoisilta. Ensimmäinen ajatukseni oli, että onneksi emme keräile kreikkalaisia jumalpatsaita, kuuntele gangstaräppiä tai omista valtavaa elokuvatallennekirjastoa. Kaikki tavarat nimittäin kulkevat läpi fyysisen tarkastuksen ja erityisesti CD:t, DVD:t, kirjat sekä lehdet on pakattava erikseen erityistä arviointia varten, koska paikallinen sensuuri saattaa iskeä. Sama koskee muun muassa uskonnollisiksi luonnehdittavia eläinpatsaita, alastomuutta esittävää taidetta sekä kaikkea mikä voidaan tulkita islamin uskon vastaiseksi. Muuttokuormasta on luonnollisesti jätettävä pois laittomuudet, mutta myös radiolähettimet, suuremmat lääke- ja ruokamäärät, alkoholi, kasvit ja hedelmät. – Ja minä kun luulin, että suurin ongelma olisi, mihin säilötään talviromppeet, skimbakamat ja hääpuvut!

Nyt edessä olisi vielä pakkausurakan haastavin osuus, eli kahteen matkalaukkuun tulisi mahduttaa kaikki tarvittava viimeisiin päiviin kotimaassa sekä ensimmäisiin viikkoihin Dubaissa. Ihan kuin normi parin viikon lomagarderobin pakkaamisessa ei olisi riittävästi puuhaa tarvittavine kenkineen ja sopivine laukkuineen. Tämä organisointi-intoinen kauris tosin ottaa tämän haasteen ilolla vastaan ja aloittaa pakaamisen huomenna. Tai ainakin aloittaa pakkaamisen aloittamista edeltävän pakkauslistan laatimisen huomenna.

Ensi viikolla koko kotimme siis paketoidaan muuttofirman toimesta ja kontti laitetaan matkaamaan kohti määränpäätään Dubaita. Me asumme viimeiset päivät Suomessa hotellissa ja yritämme nähdä ystäviä vielä aivan kalkkiviivoille saakka. Olen tallettanut myös syvälle muistiini nämä hyytävän kylmät pakkaspäivät, kasvoja pistelevän lumituiskun, alati myöhässä olevat julkiset liikennevälineet ja aamun yrmeät kanssamatkustajat. Kaivan ne mieleni sopukoista esiin, kun kohtaan ensimmäisiä koti-ikävän tunteita, silloin kun kärsimme hotellioloissa ensimmäisiä viikkoja ilman omaa kotia, omia tavaroita ja huonekaluja, ilman omaa turvaverkkoa ja läheisiä.