Ramadan on alkamaisillaan. Olemme saaneet ilmoituksen puolisoni työpaikalta, että oikea ajankohta ilmoitetaan meille tekstiviestitse, kun kuu on paljastunut ja ajankohta on näin varmistunut. Odotamme siis jännityksellä, mitä on edessä ensimmäisenä ramadaninamme Dubaissa. Kauppakeskuksia on jo sesonkikoristeltu tähti- ja lyhtykoristein, ravintolat mainostavat iftar-illallisia ja kaupoissa on ’ramadan-mallistoja’. Viime aikoina lehdissä on paljon myös käsitelty aihetta, joten ihan ummikkona emme sentään ole – ja onhan ramadan toki tuttu kouluaikaisilta uskonnontunneiltakin. Lähinnä muistan sen tosin muslimien paaston aikana, mutta kyse on paljon muustakin. Ramadan vaikuttaa myös meidän ei-muslimiemme arkeen melkolailla.  

Ramadan on muslimien pyhä kuukausi, jolloin kertoman mukaan profeetta Muhammed sai koraanin. Ramadan on yhdeksäs islamilaisen kalenterin kuukausi ja koska islamilainen kalenteri seuraa kuunkiertoa länsimaalaisen aurinkokalenterin sijaan, vaihtelee ramadanin ajankohta joka vuosi, Tänä vuonna se näillä näkymin alkaa 6.6. ja päättyy 5.7. Ramadanin aikaan muslimit paastoavat, eli syöminen ja juominen on sallittua vasta auringonlaskettua aamuhämärään asti. Auringon ollessa ylhäällä ei saa siis juoda, pureskella tai syödä, mikä koskee myös ei-muslimeja julkisilla paikoilla (tai esimerkiksi liikennevälineissä, taksissa tai edes omassa autossa). Paastoamisesta saa tehdä poikkeuksen vain sairaana tai raskaana, samoin pikkulasten ja vanhusten kohdalla. Paastoamisen lisäksi muslimit pidättäytyvät päiväsaikaan tupakoimisesta, seksuaalisesta kanssakäymisestä ja muusta syntisestä käytöksestä, kuten valehtelusta tai kiroilusta. Tällöin jää aikaa enemmän rukoilulle ja uskonnollisille, hyville ajatuksille. Ramadanin aikana hyvät teot saavat erityisen painoarvon, joten hyväntekeväisyyttä ja lahjoituksia annetaan myös entistä enemmän. Muslimeita kehoitetaan myös lukemaan koko Koraani ramadanin aikana lisääntyneen rukoilemisen lisäksi.

Auringon laskettua muslimiperheet kerääntyvät syömään yhdessä iftar-illalliselle. Valtavia illallisia järjestetään joka ilta kodeissa, puistoissa ja ravintoloissa, joihin rakennetaan jopa upeita erilaisia koristeltuja telttoja lisätiloiksi. Illallinen aloitetaan yleensä taateleilla, joilla kertoman mukaan myös Muhammed päätti paastonsa, ja taateleiden uskotaan valmistelevan vatsaa varsinaiseen ruokailuun, joka koostuu runsaslukuisista ruokalajeista. 

Työtunteja rajoitetaan ramadanin aikaan, eli päivittäinen työskentelyaika saa olla maksimissaan kuusi tuntia. Virastot sulkeutuvat usein jo puolilta päivin, mutta muita yksityisen puolen toimistotyöntekijöitä kehoitetaan työskentelemään joko 8-14 tai 9-15 aikana. Valtio on asettanut myös hintakaton monelle elintarvikkeelle ruokakaupoissa ja säädellyt niiden riittämistarpeen korkealle, jotta kaikilla olisi varallisuudestaan huolimatta varaa ja mahdollisuus ostaa monipuolista ruokaa iftarille. Lukemieni lehtikirjoitusten mukaan joidenkin ruokatarvikkeiden hintaa alennetaan jopa 70%! Pienentynyt kauppalasku ja puolison lisääntynyt vapaa-aika eivät kuulosta kieltämättä lainkaan pöllömmiltä ramadanin vaikutuksilta.  

Meitä ei-muslimeita rajoittaa eniten tuo paastoaminen julkisilla paikoilla, minkä rikkomisesta voi saada myös sanktioita; yleensä täällä päin maailmaa sakkoja tai jopa 150h yhdyskuntapalvelua – tiukemmassa muslimimaassa jopa kuukauden vankeutta. Monet ravintolat ovat sulkeneet päiväsaikaan kokonaan ovensa, toiset tarjoilevat lounaan verhottujen ikkunoiden takana sisätiloissa. Jopa kauppakeskusten ravintolat on suljettu tai rajattu sermein pois katseilta. Alkoholia ei tarjoilla enää niissä harvoissakaan paikoissa päiväsaikaan, eli perjantaibrunssitkin jäävät tauolle. Lisäksi tulisi välttää liikenteeseen menemistä heti auringonlaskun jälkeen, sillä kadut ovat ruuhkaisia nälkäisistä illallisille suuntaavista autoilijoista. Ymmärrystä paastoaville tulisi tarjota niin liikenteessä, jonotustilanteissa kuin liike-elämän päätöksenteossakin, sillä paastoava ja nälkäinen muslimi ei välttämättä ole aina parhaimmillaan tai aivan oma itsensä haastavissa tilanteissa. Liiketapaamiset tulisikin järjestää aamuaikaan, jotta nälkä ei ole pahimmillaan kokouksessa.

Pukeutumiseen on syytä kiinnittää huomiota, sillä ohjeistuksen mukaan pukeutumisessa tulisi noudattaa vaatimattomuutta ja peittävyyttä. Näyttävämpien ja niukkojen blingblingien sijaan tulisi pukeutua siis ainakin olkapäät ja polvet peittäen, ei läpinäkyviin kankaisiin, eikä suuriin päänteihin tai tiukkoihin vaatteisiin. Tässä kohdin allekirjoittanut vilkaisisi talvigarderobin neulepuolelle tai bisnesvaatteisiin, mutta kun lämpömittari hapuilee 40’C lukemia ja suuntana on lähinnä ostari tai leikkipuisto, on haaste ehdottomasti heitetty kesävaatteiden puolelle. Vaikka en kovin säädyttömänä omaa vaatekaapin sisältöäni näekään, tiedostan sen yksipuolisuuden tässä kohdin – sifonkia, pitsiä, ohutta pellavaa, avoimia selkiä ja olkapäitä, shortseja, hameita ja mekkoja. Ei, ei ja ei! Jostain syystä vaatevalikoimastani ei löydy löysiä, peittäviä yläosia lainkaan, vaan olen tottunut turvautumaan kerrospukeutumiseen, mikä näissä olosuhteissa aiheuttaisi lähinnä lämpöhalvauksen. Ei ihmekään, kun ainoastaan kylpytakki tuntuisi läpäisevän saadut ohjeet ja ajatus abaya-ostoksille lähtemisestä alkaa houkuttaa. Saa nähdä, kuinka tämä kuukausi sinnitellään! 🙂

Viikon verran ehdimme harjoitella ramadania kotikulmilla, kunnes suuntaamme lomalle Sansibariin. Tansanian lomasaarella vallitsee kuuleman mukaan löyhempi muslimikulttuuri, joten helpotusta on ehkä luvassa. Tai sitten lisää eksotiikkaa, mutta bring it on – uusia kokemuksia vartenhan täällä Telluksella juuri ollaan!