#KUTSUMUA

#kutsumua.jpg

 

Kiusaaminen on ollut hirveästi otsikoissa lähiaikoina ja tänään luin Lindan blogista tästä rohkeasta haasteesta. Kuulun niihin ihmisiiin jotka usein ärsyyntyvät somessa ilmestyvistä haasteista, mutta tämä pysäytti minut. Varmasti siksi, että se puhuttelee minua henkilökohtaisesti, mutta myös siksi, että tässä tulee esiin nuortemme fiksuus ja yhteisöllisyys. Mietin tämän kohdalla olevani ”liian vanha” tälläisiin haasteisiin, mutta perkele sentään, lapsi se olin minäkin kun minua kiusattiin. 

Viimeviikolla lukiolaiset aloittivat kiusaamisen vastaisen #KUTSUMUA -kampanjan, jonka tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa kaikki saavat olla sellaisia kun ovat. Blogiani pidempään seuranneet tietävät, että tämä on minulle hyvin tärkeä asia. Osallistuminen haasteeseen on hyvin helppoa. Ota kuva kahdesta sanasta, joista toinen on se sana jolla sinua on haukuttu. Yliviivaa haukkumasana ja kirjoita toinen sana joka kuvaa sitä ominaisuutta minkä haluaisit ihmisten sinussa näkevän. 

Some serious shit. Osallistumalla haasteeseen, halusin tuoda esille oman tarinani. Olen ollut ulkokuoreltani aina hyvin vahva, siksi joillekin tämä saattaa tulla yllätyksenä, että minusta on tuntunut näin. Vielä suuremmin sen takia haluankin tuoda tämän esille, koska et ikinä voi tietää miltä toisesta ihmisestä tuntuu. Joskus nauru ei ole merkki ilosta. Nuorempana olin hyvin laiha, tarkoitan todella laiha. Kuulun siihen kastiin joka sai kuulla terkkarilta joka kerta olevansa alipainoinen. Tämän vuoksi minulla ei ollut juurikaan rintoja. Niimpä sain lempinimistä rakkaimman, nimittäin lauta, tai kakkosnelonen, if you prefer that. Muistan vieläkin kuinka juoksin koulun vessaan itkemään ja kotona kerroin, etten haluan mennä kouluun. Olin tälloin kuudennella, joka on myös hyvin surullista, sillä harvalla sen ikäisellä tytöllä on oikeasti jo tissit. Kiusaukseen kyllä puututtiin, mutta tämä ei kuitenkaan jäänyt vanhaan kouluuni yläasteen alkaessa, vaan kiusaajani tulivat myös samalle yläasteelle.

Jälkeen päin olen saanut kuulla, että yläasteella yksi suurimmista ihastuksistani jätti minut siksi, koska hänen kavereidensa mielestä minulla oli liian pienet tissit. Kaikenlisäksi hän tykkäsi minusta, mutta teki silti niinkuin kaverit sanoivat. Onneksi sain tietää asiasta vasta vuosia myöhemmin jolloin olin jo sinut rintojeni kanssa, muuten olisin murtunut. Tiedän myös ihmisiä jotka ovat kokeneet paljon kamalempaa kuin minä. Ei anneta sen mennä siihen! Muista myös se, että kiusaaminen ruokkii kiusaamista. Olen itsekin kiusannut, koin olevani oikeutettu siihen, koska minuakin kiusattiin. Ollaan siis fiksuja ja sen sijaan et kiusataan, niin tutustutaan niihin erilaisiin tyyppeihin. Entä jos se onkin ihan mahtava 😉

I’m over it, you can be too. Olen onnekas pystyessäni jälkeenpäin nauramaan asialle (myös tämän yläasteihastukseni kanssa) ja olemaan ylpeä rinnoistani. Siksi valitsin sanoiksi LAUTA ja Chic. Tälläisiä muotinaisia kun nyt ollaan niin let’s face it, pystyn pitämään selästä avoinaisia paitoja, koska en tarvitse ritsikoita! ;) 

 

So what if I’m weird.

John

 

 

Kuvat: John Hole  

suhteet oma-elama uutiset-ja-yhteiskunta syvallista
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.