C’est la vie.

Hallo! Täällä ollaan taas vaihteeksi kipeänä ja saikulla. Mä en vaan ymmärrä miks mun suomalainen luja vastustuskyky häviää aina ulkomailla. Vitamiininikin olen päivittäin ottanut… Mutta optimisti sanoo tähän kohtaan, että onpahan nyt aikaa kirjoittaa blogia! Mihin se aika on mennyt sitten viime aikoina? Minäpä vähän raotan arkeani.

Saksassa mennään töihin myöhemmin kuin Suomessa ja työaika on 8 tuntia, johon lisätään vielä tauot, joten työaika on yleensä vähintään 8,5 tuntia ja pääsen lähtemään töistä vasta viiden jälkeen. Menen puolestaan töihin vasta vähän ennen yhdeksää. Tällaisena ei-aamuihmisenä, myöhäisemmät aamut ovat mieleeni, mutta toki joskus olisi mukavampaa päästä aikaisemmin kotiin, varsinkin kun nyt alkaa olla jo pimeää silloin viiden aikaan.

Tällaisena menevänä ihmisenä, en oikein malta vaan jäädä kotiin norkoilemaan, vaikka kotoilukin on välillä kivaa, jopa välttämätöntä. Myös kun asuu 7 kämppiksen kanssa, niin kotona on koko ajan meininki päällä ja löytää itsensä helposti keittiön pöydän ja viinilasin äärestä jauhamassa päivän kuulumisista. By the way tanskalainen kämppis Stine lähti takaisin Tanskaan ja tilalle tuli espanjalainen Jaime. Toisen tanskalaisen kämppiksen Julien läksiäisiä vietetään huomenna ja tilalle tulee kuun lopussa italialainen Patricia.

Olen pyrkinyt urheilemaan täällä vähintään kolme kertaa viikossa. Olen käynyt juoksemassa, salilla ja tällä viikolla muun muassa pelaamassa jalkapalloa! Se olikin vallan uusi lajivaltaus mulle. Firman pojat käy pelaamassa joka torstai ja pyysivät mua mukaan myös. Poikia vähän arvellutti etukäteen mun taidot (niin kuin itseänikin ihan vähän…), mutta sain kehuja jälkeenpäin ja olen tervetullut uudestaan :) Ekan hämmentyneen 15 minuutin jälkeen, vapautin sisäisen Litmaseni ;) Lauantaina piti kokeilla katukorista, mutta korisjengini oli yllättäen krapulassa, joten ne pelit siirtynevät toiseen kertaan.

Ensi viikolla jalkapallon sijaan harrastan toista lempiharrastustani – syömistä. Torstaisin Kreuzbergissä on Street Food Thursday, jolloin sellainen iso halli täyttyy pienistä ruokakojuista, joista voi maistella makuja joka puolelta maailmaa. Loistava konsepti!

Työporukalla meillä on vakiokapakka nimeltä Kptn. Sieltä löydän itseni vähintään melkein joka perjantai. Jopa niin usein, että piti vaihtaa siivouspäiväni perjantailta maanantaille :P Firma järjestää myös paljon erilaisia kivoja tapahtumia. Huomenna olisi luvassa luistelua Alexanderplatzilla, mutta täytyy katsoa omat kiputilat huomenna uudestaan. Joulukuun aikana on tulossa myös 20-luku-teemaiset pikkujoulut Solar-nimisessä baarissa, joka sijaitsee 16. kerroksessa ja josta on melko hienot näkymät!

Sitten on ollut muun muassa leffailtaa taidegalleriassa, suomalaisia joulumarkkinoita, kirpputoreja ja design-markkinoita, brunsseja, turistinähtävyyksiä ja istuskelua eri kahviloissa. Niin ja perjantai ja lauantai-illat on pitkälti mennyt tietysti bilettäessä aamuun asti.

Tällasta tämä elämä ja arki täällä. Melko vauhdikasta, joten älkää vihastuko, jos musta ei kuulu mitään <3

Nyt mä lähen metsästämään englantia puhuvaa lääkäriä. Mukavaa viikkoa kaikille! :)

-Hanna-