The place you call home.

Sitä aina odottaa sitä hetkeä, kun uusi koti tuntuu kodilta. Madridissa se hetki tuli, kun synttäriviikonlopun jälkeen istuin bussissa kuumeisena matkalla Bilbaosta takaisin Madridiin ja näin kaupungin valot edessäpäin. Se oli ensimmäinen hetki, kun tuntui, että olen menossa kotiin. Saavuin tänään Puolasta, kipeänä yllättäen. Eli näköjään kokeakseen sen hetken, kun uusi koti tuntuu kodilta, täytyy poistua kaupungista hetkeksi ja hankkiutua kipeäksi. Hieno hetki se.

Stettin ei nyt aivan ihastuttanut. Yleensä sitä matkustaessaan miettii, millaista olisi asua tässä kaupungissa. Stettinissä en haluaisi asua. Kaupunki oli pieni ja tylsä. Kalja ja vodka toki oli halpaa, mutta siihen se sitten jäikin. Onneksi matkaseura sentään oli loistava!

IMG_0335.JPG

Matkaseurani: Isaline, Stine & Patrick

IMG_0345.JPG

IMG_0350.JPG

IMG_0353.JPG

IMG_0359.JPG

IMG_0380.JPG

IMG_0398.JPG

IMG_0401.JPG

Alan jo tottumaan kaljan makuun!

IMG_0405.JPG

Toivottavasti ensi viikko ei mene täysin niiskuttaessa ja, ettei tässä käy niin kuin Madridissa, että olen kipeänä kuukauden välein. Ostin viikolla Ikeasta uudet lakanat, viltin ja kynttilöitä. Nyt huoneeni on aika söpö ja tunnelmallinen ^^ Syksy on saapunut Berliiniin, joten kynttilöitä ja teetä kuluu ja paljon.

Toivottavasti siellä ollaan terveitä! Hauskaa alkavaa viikkoa! <3

-Hanna-

// I can call this place already a home. It just needed a trip to Stettin (btw not worth it) and getting sick.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *