Poika kävi vähän aikaa sitten unikoulussa.

Taustaa: 4- kuisena poika nukkui hyvin omassa sängyssään 12 tuntia yössä ja 1-2 herätystä. Sitten 4,5 kk ikäisenä tapahtui jotain. Yöt menivät hulinaksi, heräilee tuon tuosta ja välillä itkee jonkun aikaa ennen kuin nukahtaa uudelleen. Aamuisin herää luvattoman aikaisin, ja jaksaa olla hereillä vain lyhyen aikaa. Nukahtaa kuitenkin iltaisin oikein hyvin omaan sänkyynsä itsekseen, kuten aina ennenkin. Nälkäänsä ei öisin itke, syö illalla hyvin eikä öisinkään enää kuin maistele. Korvat on tarkistettu, eikä hampaita ole vielä tulossa. Ei vaikuta herätessään kipeältä eikä hätääntyneeltä, vain hieman rauhattomalta. Heräilee todennäköisesti varmistamaan että äiti on lähellä, tai sitten liittyy liikkumisen ja uusien asioiden opetteluun. Ah vaiheita.

Tilanne: Äiti on nyt vähän väsynyt.

Ratkaisu: Isä nukkumaan pojan kanssa, ei yösyöttöjä. Herätessä tuttia ja silittelyä, tarvittaessa syliin. Äiti nukkumaan eri huoneeseen mmmm…..

Lopputulos: Poika heräili ensimmäisinä öinä isän kanssa jonkun verran, pari kertaa kaipasi syliin mutta ei selvästi halunnut ruokaa. Kolmantena yönä minä hoidin taas yöheräilyt, mutta nukuin viereisessä huoneessa. Silloin herätyksiä oli tasaisin välein, mutta ei kaivannut edes syliä. Silitin hetken selkää ja annoin tutin, niin poika oli taas unessa. Neljäntenä yönä herätyksiä oli enää kolme, yhdessä vaadittiin hetken käynti sylissä. Tästä eteenpäin ensimmäinen herätys siirtyi kerta kerralta myöhäisemmäksi, viikon päästä poika nukkui elämänsä pisimmän katkeamattoman pätkän, 9,5 tuntia. Edelleen öisin herätään muutaman kerran, mutta syöttöjä ei ole tarvittu enää ollenkaan, ja monesti herätessä poika saa itse itsensä rauhoitettua takaisin uneen. Onnistunut unikoulu siis! Vielä kun saadaan pojalle oma huone valmiiksi, ei tarvitse äidin (tai isän) herätä jokaiseen ähinään.

Huom. Yhtään lasta ei vahingoitettu tätä unikoulua tehdessä.