Talvi tuli varkain

Pilvi pieni pehmoinen, 

pimpeli pompeli pom.

Heitti lumihiutaleen, 

pimpeli pompeli pom.

Alas maahan lähtemään, aivan aivan yksinään.

Pitkä matka maahan on,

pimpeli pompeli pom.

Ihan kuin vielä eilen olisi ollut kesä ja elokuu. Vain Kuutti, minä, kärryt ja matka leikkipuistoon. Miksi kenkien alla tuntuu yllättäen liukas jää ja mikseivät kahdetkaan housut enää riitä pitämään kylmää loitolla jäsenistäni samalla kun annan tytölle vauhtia keinussa? Miksi aurinko on poissa ja lempeiden päivien tilalle on tullut tuuli ja pakkanen? Ja minne on mennyt se pallomaha, joka estää minua näkemästä omia varpaanpäitäni ja pistää minut puuskuttamaan viimeisessä mäessä ennen kotia?

Ainiin, se tuhisee tuolla vaunuissa. Sillä on lämmin ja kaikki hyvin. Ja niin on myös punaposkisella Kuutilla ja minulla, kunhan vain muistan illalla hakea talvikengät varastosta.