Mielipiteeni nyhtökaurasta
Sopivasti linssikeitto-ohjeen kirjoittamisen perään silmiini sattui tänään Helsingissä erään putiikin näyteikkuna ja kiskkankokoisin kirjaimin printattu teksti MEILLÄ ON NYHTÖKAURAA. Vantaallahan en ainakaan toistaiseksi ole vielä törmännyt tähän paljon hehkutettuun tuotteeseen, joten minun oli aivan pakko ostaa sitä paketti mukaan kotiin vähän niinkuin tuliaisiksi.
Olen lukenut mediasta, kuinka nyhtökaurasta on lanseerauksensa jälkeen tullut niin suosittua ja kysyttyä, että tuotetta varten varatut hyllyt ammottavat tyhjyyttään suurimmassa osassa sitä myyvistä kaupoista. Minusta positiivinen joukkohysteria on ylipäätään aika hupaisa ilmiö, ja olenkin nyhtökauran kohdalla usein naureskellut partaani ajatellessani ihmisiä, jotka metsästävät pieniä ruskeita kikkaroita kaupasta toiseen ympäri kaupunkia. Juuri tästä syystä olikin hauskaa nähdä oikea nyhtökaurailmoitus kaupan ovella, koska sain omiin silmiini vahvistuksen sille, että kuvittelemaani maanista nyhtisjahtia oikeasti harrastetaan pitkin Helsingin katuja.
Minusta nyhtökaura on siinä mielessä positiivinen ruokailmiö, että sen luomisessa on tuotteen nettisivujen mukaan hyödynnetty Suomessa tehtyä tutkimusta ja täällä luotua osaamista. Tietääkseni myös tuotteen valmistus tapahtuu Suomessa, minkä lisäksi osa raaka-aineista on kotimaisia. Nyhtökauralla on tämän lisäksi hyvät ravintoarvot ja se on tietenkin trendikkäästi täysin vegaani.
Nyhtökauran tuoteidea ja siksi koko nyhtökaurailmiö on minusta kuitenkin hieman koominen: Nyhtis on jopa tuotteen omien verkkosivujen mukaan kehitetty vegaaniksi jauhelihan korvikkeeksi. Siis, anteeksi mitä? Jos paistettu jauheliha on sellainen tuote, jota vegaaniksi siirtynyt sekasyöjä salaa himoitsee koko loppu elämänsä, niin voin ihan suoraan sanoa, että mikään kasviperäinen tuote ei koskaan tule täyttämään sitä muistiaukkoa, jonka pannulla paistettu rotukarjan lihan makuhermoihin jättää. Vegaaninen jauheliha ei siis minusta ole ollenkaan sama asia kuin esimerkiksi alkoholiton olut tai gluteeniton leipä, sillä vegaanisilla tuotteilla ja lihalla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Vegaaninen jauheliha on vain hyvä tuotekonsepti, joka koomisesti löytää markkinarakonsa Suomalaisten kotitalouksien keskimäärin köyhästä ruokakulttuurista.
Vegaanista jauhelihaa ei myöskään minusta siis periaatteessa tarvitsisi olla olemassa. Kotimainen täysjyväkaura on hyvää ihan sellaisenaan ja myös härkäpavut menettelevät (vaikkakaan tuotekehittelystä ei niiden kohdalla ole mielestäni ainakaan maun puolesta mitään haittaa). Minusta Suomalaisten perheiden nopeiden arkiruokien proteiinivalikoimasta tulisikin löytyä muitakin vaihtoehtoja kuin jauheliha tai sen erilaiset korvikkeet. Sekasyöjäperheiden arkiruokien ykkösproteiinivaihtoehdon tulisi nopeuden ja helppouden nimissä olla kananmuna tai kala, jotka molemmat kypsyvät paljon lihaa nopeammin. Vegaaniperheiden kohdalla esimerkiksi edellisessä reseptissäni käyttämäni linssit kypsyvät puolestaan reilussa kymmenessä minuutissa ja erilaisia papuja saa nykyään kaupasta valmiiksi kypsytettynä, mikäli raaka-aineiden liotus on päässyt unohtumaan.
Minusta nyhtökaura on siis hassu tuote osaltaan aiheuttamansa asiakasryntäysilmiön sekä myös osaltaan näennäisen tarpeellisuutensa takia. Nyhtiksen tuoteidea on kuitenkin markkinarakonsa huomioon ottaen jopa nerokas, sillä se käyttää hyväkseen meidän Suomalaisten junttiutta ja onnettomia kokkaustaitoja ainakin mitä tulee ruokavalion monipuolisuuteen ja raaka-aineiden tuntemukseen.
No, se siitä avautumisesta. Jääkaapissani on nimittäin yksi pieni paketti nyhtökauraa, joka tahtoo kovasti päästä lautaselleni.