Influenssarokotus -ei kiitos!
”Vantaa tarjoaa ilmaista kausi-influenssarokotusta kaikille asukkailleen.”
”Ei kiitos. Me ei aiota sitä ottaa.”
”Siis Vantaan kaupunki tarjoaa ILMAISTA influenssarokotusta kaikille.”
”Joo. Ei kiitos meille.”
Tämän paremmin en osannut asiaa perustella, kun neuvolantäti vähän jopa tyrkytti minulle rokotetta tiistaina käydessämme Nyytin kolmekuukautistarkastuksessa. Samalla käynnillä poikaan kylläkin tungettiin ne normaalit tämän vaiheen tropit, eli rotaviirusrokote sekä kaksi piikkiä -yksi kipeä ja toinen vielä kipeämpi. Nyytillä oli tämän jälkeen tiistai-iltana vähän lämpöä, ja keskiviikkonakin hän oli vielä vähän normaalia väsyneempi. Näyttääkin siis siltä, että rokotteiden sisältämät heikennetyt pöpöläiset toimivat, mutta mene ja tiedä nyt näistä.
Influenssarokotusta suositellaan Suomessa varsinkin riskiryhmiin kuuluville, eli pienille lapsille, vanhuksille ja ihmisille, joilla on jokin vakavampi perussairaus. Rokote antaa suojan yleisimpiä influenssavirustyyppejä vastaan, ja sen teho on yleensä hyvä. Mikäli rokotettu ihminen sairastuu influenssaan ovat hänen oireensa yleensä lievemmät, kuin rokottamattomilla. Tämän lisäksi pienille lapsille rokote voidaan antaa nenäsumutteena, joka ei sisällä tehosteainetta eikä säilöntäaineita. (THL, 2.9.2016)
Meille, eli minulle ja Välkylle, on aina ollut sanomattakin selvää, että rokotutamme lapsemme vakavia sairauksia vastaan normaalin kotimaisen rokotusohjelman sekä aikanaan mahdollisten matkustussuositusten mukaan. Suositeltujen rokotusten lisäksi olemme ottaneet Kuutille myös puutiaisaivokuumerokotteen, ja aiomme tehdä samoin myös Nyytin kohdalla, kunhan poika vaan on tarpeeksi vanha. Tämän lisäksi saatamme joskus tulevaisuudessa myös harkita lapsille hepatiittirokotusta, mutta vain siinä tapauksessa, että alamme matkustella ihan toden teolla lähivuosien aikana.
Suhtautumiseni rokotuksiin on siis positiivinen mutta ei täysin varaukseton. Minusta on hyvä pitää vakavat kulkutaudit aisoissa massarokotuksilla, eikä minulla ole mitään niitä rokotuksia vastaan, jotka on usean vuoden saatossa testattu toimiviksi ja turvallisiksi. En kuitenkaan myöskään ole sitä mieltä, että minuun tai lapsiini saa työntää ihan mitä vaan ihan vain siksi, että se on uusimpien käypähoitosuositusten mukaista. Minä en ole lääketieteen ammattilainen, mutta kuitenkin ihminen, joka pystyy ja haluaa hankkia asioista tietoa sekä tehdä sen jälkeen itsenäisiä päätöksiä. Tämä koskee siis myös rokotuksia, ja olenkin päättänyt, että kausi-influenssan osalta perheemme saa ainakin tälläkin kertaa jäädä rokottamatta.
Minun on pakko myöntää, että osasyy negatiiviseen kantaani kausi-influenssapiikkejä kohtaan johtuu viiden vuoden takaisista narkolepsiatapauksista, jotka on myöhemmin pystytty yhdistämään tuolloin kaikille halukkaille täällä Suomessa jaettuun sikainfluenssarokotukseen. En halua altistaa lapsiani narkolepsian kaltaisille riskeille, ja periaatteessa olen sitä mieltä, että lapsuuteen kuuluu tietty määrä flunssia, jotka vain pitää sairastaa vastustuskyvyn normaalin kehittymisen vuoksi. Sitä paitsi, Nyytille ei iän puolesta tämän talven influenssakauden aikana vielä saa influenssarokotetta antaa, ja me aikuiset olemme puolestamme molemmat jo sairastaneet sikainfluenssan vuonna 2010. Olen myöskin sitä mieltä, ettei meidän muiden rokottaminen suojaa Nyyttiä taudilta yhtään sen enempää, sillä isosiskon kädet ehtivät varmasti pikkuisen naamaan ennen, kuin pojan minulta äidinmaidon kautta saamansa vasta-aineet ehtivät komentaa hänen elimistönsä hyökkäykseen viruksia vastaan.
Kuitenkin, vaikka ilmoitin neuvolantädillemme tiistaina aika ykskantaan, ettemme ole ottamassa influenssarokotetta, on asia jäänyt vaivaamaan minua pahemman kerran. Entä jos rokottamattajättämispäätökseni (tai siis tietenkin käytännössä minun ja Välkyn yhteinen päätös) johtaa siihen, että Kuutti saa vuosisadan flunssan ja joutuu esimerkiksi korkean kuumeen vuoksi sairaalaan? Mitä jos seurauksena on korvatulehduskierre tai jotain vielä pahempaa? En antaisi sitä ikinä itselleni anteeksi, ja siksi pähkäilenkin asiaa nyt illan pimeinä tunteina. Järjellä mietin, että miksi ei, jos rokote kerran on tutkittu ja viranomaisten toimesta hyväksi ja vaarattomaksi vakuutettu. Toisaalta mietin myös, että miksi pitäisi, jos todennäköisesti sairastamme kaikki mahdollisen influenssan ihan samalla lailla kuin kaikki muutkin taudit ilman sen suurempia komplikaatioita.
Vaikeaa ja vaikeampaa… Oman pään pitämiseen ja virallisten suositusten seuraamatta jättämiseen liittyy nimittäin aina myös vastuu, jota ei sittenkään ole niin kovin helppo kantaa varsinkaan silloin, kun on kyse siitä kaikkein tärkeimmästä -eli omien lasteni hyvinvoinnista ja terveydestä.