Somesta, työstä ja työnhausta

Parin viime viikon aikana olen törmännyt useasti aiheeseen some ja työ, ja varsinkin some ja työnhaku. Mitä, jos se tulisi itsellenikin joskus eteen? Ovatko profiilini ajan tasalla, ja miltä niiden pitäisi näyttää, jotten nyt ainakaan kauheasti kalpenisi muille alani ihmisille heti ensi vilkaisulla?

Kun viime viikolla Turussa ollessani juttelin aiheesta äidilleni, hän tokaisi topakasti, että minun pitäisi vähintään laittaa Linkedin-tilini kuntoon, mikäli mielin näyttäytyä somessa ammatillisessa mielessä edes jonkin verran edustavassa valossa. Minullahan ei kuulemma ole profiilissani edes kunnon kuvaa, ja tiedotkin olen päivittänyt viimeksi varmaankin pari vuotta sitten. ”Pitää olla aktiivinen, u know. Niin se maailma nykyään toimii.” Niinpä, mutta kun itsestään jakaminen ihan omalla kuvalla ja oikeilla henkilötiedoilla, koulutushistorialla ja työkokemuksella, on vaan minulle niin vaikeaa.

Mutta tietenkin äitini on oikeassa. Hyvän ja osaavan kuvan itsestään antava someilme on nykypäivän työelämässä sekä varsinkin työnhaussa tärkeää, eikä päivitetystä Linkedin-profiilista ole ainakaan mitään haittaa myöskään nykyisessä työssäni. Eli, ei kun Linkedin:in tiedot päivitykseen ja uusi edustava profiilikuva hakuun. Sitten pitäisi varmaan tehdä sama facelle, ja hankkia viimeinkin se twitter. Osoittaa aktiivisuutta ja vähintäänkin ryhtyä seuraamaan kiinnostavia yrityksiä ja ajatuksia. Niinhän ne muutkin tekevät, ja niinhän ne muutkin uusia mahdollisuuksia löytävät, vai löytävätkö?

Syy siihen, miksen aiemmin ole ollut ammatillisessa mielessä niin aktiivinen somessa, on se, etten usko sen lopulta olevan niin kauhean tärkeää edes työnhaussa. Tai siis tietenkin se on varsinkin niille, jotka työskentelevät median ja kulttuurin parissa sekä varmasti varsinkin yrittäjille. Mutta kuitenkin, meille tavallisille pulliaisille ja isojen pörssifirmojen palkollisille, esimerkiksi Linkedin-tili ei ole paljon enempää, kuin sähköinen käyntikortti. Sille on oma tilauksensa, mutta myös oma lokeronsa.

Ja minäpä kerron miksi; Mikään somekuva ei mielestäni koskaan täysin korvaa face-to-face kokemusta toisesta ihmisestä ja hänen osaamisestaan. Somessa, kun voi esittää kaiken juuri niin itse haluaa. Antaa itsestään kuvan rautaisena ammattilaisena pelkän yliopistotutkinnon perusteella ja listata itselleen pitkän listan osaamisalueita pienen kaveriporukan kesken ristiin klikkailtujen endorsausten avulla. Minullakin voisi pienen aktiivisuuspyrähdyksen jälkeen olla Linkedinissä tuhansittain kontakteja, kykyjä ja kiinnostuksen kohteita. Mutta mikä tässä kaikessa olisi todella ammatillisen kehityksen kannalta merkityksellistä ja mikä ei?

Oman kokemukseni perusteella työnhaun kannalta kaikkein tärkeintä onkin se, mitä on tehnyt ja miten sen on tehnyt. Jos olet tehnyt hyvää duunia, sinut muistetaan myös esimerkiksi asiakasyrityksissä, ja jos siihen päälle vielä naamasi sattuu silloin tällöin ponnahtamaan silmille mahdollisten rekrytoijien somefeedissä, niin even better! Ja kyllä niistä piilotyöpaikoistakin varmasti somen välityksellä vinkataan, mutta harvemmin ihan pelkän somen kautta tutuiksi tulleille henkilöille.

Toisaalta, maailma on mennyt sen verran eteenpäin, että esimerkiksi juuri Linkedin-tilin päivitykselle on myös muita syitä. Nykyään moneen avoimessa haussa olevaan työpaikkaan voi hakea yhdellä napin painaluksella siinä tapauksessa, että kaikki on omalla sometilillä ajan tasalla. Hyvästi siis näppäily, ja tervetuloa sometiliin syöttämiesi tietojen perusteella automaattisesti täyttyvät hakemuslomakkeet. Tämä on nykypäivää parhaimmillaan.

Ja, vaikka minäkin olen aikani pyristellyt elämäni somettumista vastaan, niin nyt aion vihdoin tehdä tässäkin parhaani (aloittaen siitä p***leen profiilikuvasta. Kuinka vaikeata on ottaa hyvä kuva minusta ilman lapsia?). Koskaan ei nimittäin tiedä, mihin elämä vie, ja mitä työkaluja siinä vielä tarvitaan.