Koulukiusaaminen
Koulukiusaaminen
Moni tässä maailmassa on varmasti joutunut koulukiusatuksi, ja minä olen yksi heistä. Kaikki alkoi ala-asteella, kun olin noin 10 vuotias. Olin ala-asteella pyöreähkö ja pituuttakaan ei ollut kauheasti, jonka takia sain kuulla haukkumista ja ilkkumista. Asuin kauempana kylästä ja en pääsyt kylille pyörimään muiden kanssa ja siksi jäin ulkopuoliseksi monessa asiassa. Kiusaaminen ei ikinä onneksi mennyt niin pitkälle, että se olisi fyysistä. Tuntui aina pahalle olla se viimeinen vaihtoehto jokaisessa asiassa. Kukaan ei pyytänyt kylään tai halunnut tehdä mitään. Kaikesta huolimatta halusin olla kiusaajien kavereita, koska silloin en ymmärtänyt mitä minun olisi pitänyt tehdä. En koskaan uskaltanut asiasta puhua kenellekkään, varsinkaan opettajille tai vanhemmilleni. Olisin toivonut, että joku olisi huomannut asian ja kertonut siitä jollekkin. Kiusaaminen jatkui yläasteelle saakka ja suurin piirtein yläasteen puolivälissä se loppui kuin seinään. Kaikesta huolimatta kiusaaminen kulkee aina mukanani ihan elämän loppuun asti.
Kiusaamisen seuraukset
Kaiken tämän kiusaamisen johdosta minulle tuli ulkonäkö paineita ja itsetuntoni romahti aivan totaalisesti. Yläasteelle mennessäni meikkasin ja laittauduin ainoastaan sen takia, että kuuluisin joukkoon eikä kukaan pitäisi minua rumana tai outona. Halusin aina hienoja vaatteita ja uusia juttuja jotka kohentaisivat itsetuntoani ja jotta en jäisi yksin. 9 luokalla aloin saamaan jo itsetuntoani takaisin ja pystyin olemaan omaitseni osittain, mutta silloin olin edelleen hieman epävarma kaikesta. Suurimman osan yläasteesta hain omaa paikkaani ja porukkaa, jossa oikeasti kuulun joukkoon ja minut halutaan mukaan. Lukioon mennessäni aloin saada itsetuntoani enemmän takaisin ja aloin uskaltamaan olla oma itseni enemmän ja enemmän, mutta en siltikään kokonaan voinut olla se mikä oikeasti olen. Halusin aina lähteä kaikkeen mukaan, koska silloin tunsin kuuluvani joukkoon. Sen takia myös osa lukiosta meni hieman penkin alle, koska tunteja tuli skipattua ja tunneilla ei tullut kuunneltua kun ei kukaan oikeen kuunnelltut vaan kaikki tekia omiaan tai juttelivat keskenään.
Silloin sitä ei ymmärtänyt miten paljon oikeasti kiusaaminen on jättänyt jälkeä elämääni. Nykyäänkin vielä itsetuntoni ei ole mikään paras ja välitän todella paljon muiden mielipiteistä ja kommenteista, vaikka sitä en muille näytäkkään. Monet asiat ovat auttaneet minua tässä koko prosessissa ja olen ylpeä että olen ymmärtänyt ketkä ovat niitä joita kannattaa elämässä pitää ja keitä ei. Pahinta kiusaamisessa on tunne, että ei ole riittävä ja se voi ajaa ihmisen todella pahaan tilanteeseen. Kiusaamisen seurauksena ihminen voi sairastua vakavasti esim.
- Masennukseen
- Anoreksiaan
- Bulimiaan
Olin itse lähellä sairastua anoreksiaan. Yläasteella en syönyt melkein mitään, koska ei vain tullut sellaista nälän tunnetta. Näläntunnetta ei tullut, koska aina kun katson itseäni peilistä muistin ne sanat mitä olin saannut ala-asteella kuulla. Kaiken tämän keskellä kuitenkin sain elämästä kiinni ja ruokahaluni alkoi palata enkä enää hävennyt katsoa itseäni peilistä. Ja kaikki tämä tapahtui sen ansiosta että löysin niitä oikeita ystäviä.
