Joka toinen

Kynteni eivät ole koskaan olleet maailman kauneimmat niin muotonsa kuin kuntonsakaan puolesta. Asiaa ei ole helpottanut myöskään se, että olen joskus mm. halkaissut yhden niistä katkoteräveitsellä. Ja kun olin pieni, isäni leikkasi ne samalla tyylillä kuin muillekin sisaruksille. Harmi vain että olen perheen ainoa tyttö.

On kyllä myönnettävä etten muutenkaan arastele tarttua käsineni hommaan kuin hommaan. Niiden kuntoa ihmetellään sitten jälkikäteen ja yritetään jotenkin selvitellä syntyneitä vaurioita. Tänä kesänä olen kuitenkin yrittänyt, edes sinne päin.

 

 

Nämä kaksi lakkaa ovat olleet suosiossa lähiaikoina. Edullista markettikamaa. Pidän kuitenkin siitä, että pullot ovat pieniä ja keskenään samanlaisia. Lakan kesto nyt on mitä on, mutta kun en ole mikään hc tässä(kään) lajissa niin palvelee tarpeitani oikein hyvin. Valmistelut hoituu tietysti vanhalla hotellikitillä, heh. 

 

Kuvissa mukana jo useita vuosia vanha, melko ööö…naisellisella värillä varustettu lompakkoni. Kyllä, olen saanut kuulla siitä. Hieman kevytkenkäinen kuulemma. Muistan, että Marimekolla oli tuolloin valikoimissa myös täysin tuon NC:n Glam passionin pinkin sävyinen lompsa. Jostain syystä päädyin kuitenkin tuohon violettiin. No eipä se kenkä olisi siitä juurikaan painavammaksi muuttunut, ehkä jopa päinvastoin. Kapinasta huolimatta en ole vielä malttanut luopua siitä, se on toiminnoiltaan edelleen hyvin käytännöllinen. Sitten kun uuden aika koittaa, katselen varmasti jotakin hieman maltillisempaa.   

Iloa uuteen viikkoon!