Elämästä yleensä

Pahoittelut vallinneesta hiljaisuudesta. Oma elämä on ollut vain liian kovaääninen.

Olen palannut ’koulunpenkille’ ainakin vielä täksi viikoksi ja tulevaksikin. Tällainen ajatus jäi mieleeni eiliseltä:

 

”If you don’t design your own life plan, chances are you’ll fall into someone else’s plan. And guess what they have planned for you? Not much.” – JIM ROHN

 

True that. Mikäli ei osaa sanoin kuvata tai kykene kuvitteellisesti käsikirjoittamaan suunnitelmaa omaa elämäänsä varten, voi helposti valahtaa vain osaksi jonkun toisen valmista käsikirjoitusta. Ja onko sinulle alusta alkaen varattu todellinen rooli ja vaikuttavat vuorosanat siihen näytelmään? Ei välttämättä.

Kenenkään ei tulisi olla oman elämänsä valomies tai ääniteknikko, joka kovalla työllään varmistaa, että toiset loistavat ja kuuluvat parrasvaloissa.

Toki sitaatti on tullut esiin sanojaltaan liike-elämän syövereissä, ja on realistinen muistutus bisnesmaailman haasteista, mutta pätee mielestäni muillakin elämän osa-alueilla. Haasteellisten olosuhteiden synnyttämä on kiistatta tämäkin (asiayhteydestään irrotettu) ajatus elämästä:

 

”…ihmiseltä ei voi ottaa pois viimeistä inhimillistä vapautta – vapautta valita oma suhtautumisensa mihin tahansa annettuun tilanteeseen, vapautta valita oma tiensä.” – Viktor frankl      

Itsetuntemus ja taito säädellä omia tuntemuksiaan on aika tärkeää, ja vaatii opettelua itse kullakin.

Ovatko nämä ajatukset teille muille ihan tuttuja ja hyvin sisäistettyjäkin? Löytyykö vastakkaisia ajatuksia? Voisin kuvitella, että ainakin perheellisillä ihmisillä tuo kuvailuni oman elämän parrasvaloista vaihtuu helposti näyttäväksi lastenteatteriksi, jonka katsomossa vanhemmat mielellään kannustavat oman työnsä tulosta? :)

Loistavaa lokakuuta kaikille!