Myrskyn merkkejä

Myrskyn merkkejä ilmassa.

 

Olenpas taas ollut hiljainen. Viime viikolla blogeissa käyty keskustelu tekijänoikeuksista ja luovan työn kunnioittamisesta laittoi mietteliääksi. En oikein tiedä, millainen olisi kultainen keskitie asian suhteen.

Toisinaan kuvat ovat vain niin puhuttelevia. Ja usein sellaiset kuvat ovat niitä vähiten kaupallisiin tarkoituksiin otettuja. Ja harvoin lojuvat käyttämättöminä juuri siellä omassa mappi ö:ssä. 

Ja usein juuri sellaisia kuvia haluaisi ihailla ja jakaa.

Voisi oikeastaan puhua kuvakateudesta. Positiivisesta sellaisesta. Saatan jäädä jumiin kuviin, koska haluan tulkita ja ymmärtää pienimpiäkin yksityiskohtia. Olen siis todella hidas lukemaan muun muassa blogeja ja lehtiä. Saatan myös palata joihinkin kuviin monta kertaa, jotta olen varmasti ymmärtänyt niiden sisällön. Ja ainakin väitän olevani ihan normaalin tahtisella järjenjuoksulla varusteltu, noin niin kuin muuten ;) Joskus tämän kuvantulkinnan yhteydessä unohdan, mitä oikeastaan olinkaan lukemassa. Mitä nämä kirjaimet tässä ympärillä yrittävät kertoa? Ilman kuvitusta jäisi kyllä monet tekstit huomioimatta, yhtään asiasisältöä vähättelemättä.

Kateus siis siitä, että jollakin on ollut mahdollisuus kuvata juuri sitä, siellä, silloin.

 

On olemassa niin monenlaisia valintoja. Jokainen luokoon oman tulkintansa. Mutta kunnia sille, jolle se kuuluu.

Rakkaudessa ja taistelussa. Taiteessa ja musiikissa.

//www.youtube.com/embed/llyADThAg5o

 

Ps. Yle Areeanassa on vielä muutaman päivän ajan katsottavissa lyhytelokuva Hiljaisen talven lapsi. Muistutus siitä, ettei elämä ole vain kauniita kuvia. Tai siitä, että kuva voi syntyä myös vähemmän kauniista kokemuksista. Sopii näin talviaikaan siirtymisen ajankohtaan. Vaikka onkin pimeää, pyritään silti näkemään ja kuulemaan toisemme :)