Free ride

Viimekesäinen syrjähyppy muistutti minua taas kerran siitä, että vain harvoin vaihtamalla paranee. No joka tapauksessa, tänään juhlistettiin 62-vuotiasta puisevaa vanhusta, jonka tarjoama kyyti (iästään huolimatta) jaksaa kutkuttaa mahanpohjasta aina vain uudelleen ja uudelleen. Tänäänkin kahdesti.

Tuoreiden tunnelmien perusteella minun näkemykseni Linnanmäki vs. Särkänniemi -asetelman pistejaosta on puhtaasti 1-0. Vieläpä ilman minkäänasteista kotikenttäetua. Ainakin Näsijärven rannalta uupuu tyystin tämä, jo viime kesänä kovasti kaipaamani, tervan tuoksulla kyllästetty kyyti. Onnea Vuoristorata 62v!  

 

_dsc1920.jpg

_dsc2258.jpg

_dsc1944.jpg

_dsc2338.jpg

_dsc2110.jpg

_dsc1985.jpg

_dsc1936.jpg

_dsc1947.jpg

_dsc2169.jpg

 

Kulttuuri Matkat Suosittelen Höpsöä

Viime yönä

Joo mä hengitän syntyi yön puolella, kun keuhkot tuntuivat jotenkin raskailta. Ehkä spraymaalaamisen aikana onkin todella tarkoitus käyttää pullon kyljessä kehotettuja suojavarusteita. Raikkaassa ulkoilmassa? Tuskin. Oli sitä paitsi liian kiire saada valmista, mutta siihen palaan myöhemmin.

Ajatusta blogin kirjoittamisesta ei siis haudottu pitkään. Tämä tulee olemaan paikka, jossa jakaa ajatuksia omaa elämää koskettavista aiheista. Elämän takana 24-vuotias Anne, jolla on halu kirjoittaa ja nähdä oman kättensä jälki. Ja pelko siitä, ettei digiaikana jää jäljelle mitään konkreettista. Ja toisaalta siitä, että jää liikaakin. Siksi vain harkittuja sanoja ja valikoituja kuvia.    

Joo mä hengitän, kaikki hyvin siis.

Tervetuloa!

dsc_7374_2_pieni_0.jpg

Puheenaiheet Ajattelin tänään