Norm 69.

Onko kenelläkään muulla tätä lampunvarjostinta?

En tiedä kenen idea se oli, tai ainakaan en enää tässä vaiheessa myönnä sen olleen omani, että tälläinen olohuoneeseen hankittaisiin. Se saapui kuitenkin tiistaina. Ensimmäisenä iltana olin jopa innoissani kun aloin sitä kokoamaan. Tunti meni. Sitten räsähti yksi lastuista rikki.

Päätin jättää loput seuraavalle päivälle ja eilen sitten töistä tullessa ryhdyinkin tuumasta toimeen. Yksi lastuista, tai miksi noita muovilärpättimiä voi oikeen kutsuakaan, oli tosiaan murtunut ja piti paikata. Meillä ei ole teippiä, joten paikkasin sen kontaktimuovilla. Sen jälkeen, noin puolessa välissä, suunnilleen samoihin aikoihin kun tajusin koonneeni koko häkkyrän väärä puoli ylöspäin, antoi keskiosa periksi. 

Se muuttui ympyrästä soikioksi ja uhkasi irrota kokonaan liitoksistaan.  En muuten varmasti siinä vaiheessa lähde purkamaan koko rakennelmaa jonka kokoamiseen olin käyttänyt ainakin kaksi tuntia. Kontaktimuovia siis tätäkin tilannetta tukemaan ja jatkoin samalla linjalla päättäen, etten välitä vaikka koko roska onkin nurinpäin ja ulkopinnalle kuuluva mattapinta sisäpuolella.

Kolme tuntia, kipeät sormet, krooninen vitutus ja edessäni seisoi maailman vääristynein lamppu.  Se ei ole ympyrä, ei soikio, ei erityisen symmetrinen eikä varmastikkaan ihan sitä mitä pitäisi. 

Arvatkaa sainko sitä edes kattoon? No en.

Pitää irrottaa ensin jotain johtoja. Mielummin tässä vaiheessa juoksen vaikka metsään. 

Norm 69. Never again. 

P.s. Anteeksi, julkaisin tämän vahingossa uudestaan vaikka piti vaan muokata.  Syytän Normann Copenhagenia.