Ihan helvetin pitkä perjantai

Christina:
Onks pääsiäissuunnitelmia?

Emma:
Jos vaikka liikkuis enemmän kuin 61 askelta. Oikeesti, katoin eilen ekan kerran ikinä mun puhelimen Terveys-appia ja järkytyin. Oon ottanut toissapäivänä 61 askelta. Kuusikymmentäyksi. Eiks joku 10 000 oo se tavoite? Oon siis käytännössä kävellyt sängystä jääkaapille, siitä vessaan ja sohvan kautta takas sänkyyn. Nää on niitä hetkiä kun saa olla ylpeä itseästään.

Christina:
No eiks nyt oo pinnalla ajatus, ettei karanteenia pitäis suorittaa? Oot ottanu sen ainakin tosissas.

Emma:
Juu näin vois sanoa. Jouduin myös leikkaamaan rastoittuneen takun tossa muutama päivä sitten pois hiuksista, kun en saanut sitä enää harjalla auki. Että joo, ei tätä suorittamiseksi pääse sanomaan!

Christina:
Ah, helpottavaa kuulla. Tuntuu, että kaikkien arki on vaan yhtä leipomista ja pääsiäisen laittamista. En haluu nähdä mun instassa enää yhtään tipua tai Kinder-kakkua. Ahdistaa.

Emma:
Ai sen takia et jengi laittaa pääsiäistipuja himassa ikkunalaudalle?

Christina:
Ei kun siks, etten kestä sitä ajatusta, että meidän ikäisistä on tullu pääsiäisen laittajia. Oikeesti mistä lähtien pääsiäinen on ollu joku juttu?

Emma:
Hahah! Apua toi on kyllä totta. Musta tuntuu, että aikaisempina vuosina pääsiäinen oli yks viikonloppu muiden joukossa.

Christina:
Mut onhan se totta, että mä alan olla siinä pääsiäisiässä. Jotenkin ihan hirveetä.

Emma:
Täytit 30 ja –

Christina:
Ei tarvii muistuttaa!

Emma:
No mitä muuta pääsiäisikäiset tekee?

Christina:
Maksaa asuntolainaa, sisustaa kotiaan ja tekee taikinajuuresta leipää. Itse tyrkkäsin just pakastepizzan uuniin.

Emma:
Valkkaisin kyllä itekki pakastepizzan ennemmin kuin leivän, oli kuinka hyvä leipä tahansa!

Christina:
Pakko kyl sanoo, että olin jopa vähän ylpeä itsestäni. Onnistuin taistelemaan pääsiäisen paineita vastaan ja pidin omasta tyylistä kiinni.

Emma:
Just näin! Fuck pääsiäisikä!

Christina:
Kyllä mä ymmärrän sen, että nyt kun joutuu olee niin paljon kotona, niin porukka alkaa väkisinkin puuhastella. Muutenhan tässä tulee hulluks, kun päivät vaan toistaa itseään. Päiväni murmelina, mutta pitkänperjantain teemalla.

Emma:
“Pitkänäperjantaina ei ollut lupa käydä kylässä ja liikkumista vältettiin”, sanoo Wikipedia. Ollaan tässä nyt selkeesti larpattu ihan helvetin pitkää perjantaita.

Christina:
Okei, totta. Ehkä alan nyt ymmärtää, miks jengi haluaa kaivella ne pääsiäisen hyvät puolet esiin.

Emma:
Niin se varmasti on. Eikä se pitkäperjantaikaan nyt loputtomiin kestä vaikka tänä karanteeniaikana siltä tuntuukin.

Christina:
Totta. Ylösnousemusta odotellessa, vai miten se nyt meni.

Emma:
Joo, kyllä täältä vielä noustaan!

Christina:
Sanoo Emma ja ottaa 61 askelta jääkaapille ja takas.