Ylikulutuksen kirouksia – mikä on pikamuodin hinta?

Vuosia kultainen sääntö kuului, että kuluttajat saavat tehdä itse omat päätöksensä ja näin talous rullaa eteenpäin. Tämän taustalla oli ajatus siitä, että me kuluttajat tietäisimme mitä ostamme. Lähivuosina on kuitenkin alkanut selvitä monia totuuksia rakastamiemme tuotteiden taustoista, harva meistä kuitenkaan tiesi mitä pikamuodin valmistaminen todella vaatii niin luonnolta kuin ihmisiltäkin.

Tässä postauksessa käymmekin läpi pikamuodin todellisia kuluja, jotta ensi kerralla, kun olet ostoksilla, voit tehdä päätöksiä paremman tiedon valistamana.

Muutama fakta vaatteiden valmistuksesta

Ihminen juo n. 2,5 vuodessa 2700 litraa vettä. Saman verran vettä kuluu yhden puuvillapaidan valmistamiseen. Puuvillan kasvatus onkin todella vesi-intensiivistä ja ottaen huomioon, että suuri osa puuvillasta kasvatetaan alueilla, missä on muutenkin pulaa resursseista, pistää nämä luvut miettimään. Yksi puuvillapaita vie resursseja pois mahdollisesta ruuan viljelystä tai ihmisten mahdollisista vesivarannoista.

Mutta suinkaan ainoa ongelma vaatteiden valmistuksessa ei ole vesiresurssit. Valitettavasti yhä nykypäivänäkin vaatteiden valmistus kuluttaa myös rankasta ihmisresursseja. Vaikka isot muotitalot yrittävät olla hiljaa siitä, kuinka vaatteiden halvat hinnat saadaan aikaiseksi, on monesti kärsijä vaatteen valmistaja kolmannessa maailmassa. Puuvillan valmistajat tienaavat rahaa hädin tuskin selvitäkseen ja kärsivät huonoissa työturvallisuusoloissa pelloilla käytettävistä myrkyistä. Kun tästä puuvillasta sitten tehdään kangasta, tapahtuu sekin usein todella huonoissa oloissa. Lapsityövoima on yleistä kuten on 14 tunnin työpäivät ja 6 päivän työviikot – kaikki tämä n. 20 euron kuukausipalkan saavuttamiseksi. Ihmishinta on vielä kovempi silloin kun turvattomat tehtaat syttyvät palamaan tai romahtavat. 1100 kuoli Bangladeshissa 2013 Rana Plaza tehtaan romahdettua.

Eri aktiviteeteilla on eri CO2 jalanjälki, ja vaatteiden shoppailu on yksi minkä jalanjälki on hyvin korkea. Sen sijaan ilmaiskierrokset kotona tai ulkona puuhastelu kavereiden kanssa ovat hyviä korvikkeita, jotka rasittavat luontoa hyvin vähän.

Suurin osa vaatteista päätyy kaatopaikalle

Maailmassa valmistetaan 80 000 000 000 vaatekappaletta vuosittain eikä määrälle näy loppua. Tämä johtuu pitkälti siitä, että vaatevalmistajat yrittävät kilpailla halvalla hinnalla, jolloin voittoa voi tehdä vain suurella menekillä. Tämä on johtanut siitä, että muotimaailma ei jaa enää kausia vuodenaikojen mukaan 4 osaan, vaan sen sijaan vuodessa tähdätään 52 muotiin – eli viikottaiseen muodin vaihtumiseen.

Valmistamalla paljon ja halvalla ja vaihtamalla muotia jatkuvasti kuluttajat saadaan jatkuvasti ostamaan huonolaatuisia vaatteita, jotka todennäköisesti päätyvät kaatopaikalle. Aalto-yliopiston johtamisen professori sanookin, että muotitalojen tavoitteena on nykyään myydä nopeasti kuluvia tai nopeasti epämuodikkaaksi muuttuvia vaatteita.

Ja tämä kaikki onkin johtanut siihen, että Briteissä yksinään vuosittain kaatopaikalle joutuu 300 000 tonnia vaatteita. Kierrätykseenkin viedyistä vaatteista vain pieni osa päätyy oikeasti kierrätetyksi, suuri osa lähetetään kehittyvään maailmaan, missä se vie paikallisilta vaatteen valmistajilta töitä. Australiassa vaatteiden kierrätyspisteet joutuivat maksamaan vuonna 2017 13 miljoonaa dollaria vaatteiden hävittämisestä.

Vaatteiden valmistaminen kuluttaa siis kohtuuttomasti planeettaa, mutta tämän lisäksi suurin osa vaatteista tuhotaan käyttämättöminä. Muotitalot ovat nimittäin jääneet kiinni vaatteiden polttamisesta, että niitä ei täytyisi myydä vielä halvemmalla.

Epäeettinen valmistus tuhoaa myös ympäristön

Vuosittain yli puoli triljoonaa litraa makeaa vettä saastuu tekstiilien värjäämisen johdosta, josta suuri osa dumpataan puhdistamatta jokiin, joista se valuu myrkyttämään meriä.

Vaateteollisuus päästää tämän lisäksi 50 miljardin muovipullon verran mikrokuituja luontoon (myös vaatteiden konepesu irrottaa mikrokuituja vaatteista missä on käytetty polyesteria). Nämä mikrokuidut ovat vaarallisia mereneläville, mutta myös ravintoketjun kautta päätyvät ihmisten elimistöihin.

Epäeettiset valmistustavat, ylituotanto ja vaatteiden dumppaaminen onkin johtanut siihen, että vaateteollisuudesta on tullut maailman toiseksi suurin saastuttaja heti öljyteollisuuden jälkeen. Jos kaikki tämä masentaa voi seuraavat casino bonukset piristää sinua, mutta tarjolla on myös helppoja vinkkejä oman hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Miten välttää pikamuodin haittavaikutuksia?

Pikamuoti-alaa ei korjata yhdessä yössä, ja väärinkäytösten suitsimiseen tarvitaan enemmän kuin pelkästään kuluttajien tietoisuutta. On kuitenkin muutamia helppoja tapoja, joilla voit itse vähentää muodin aiheuttamaa ilmastokuormitusta.

• Muista, että joku maksaa aina halvasta tuotteesta – kallis hinta ei tarkoita välttämättä eettistä valmistusta, mutta todella halvat hinnat aina tarkoittavat, että jossain on säästetty. Jos hinta on liian hyvä ollakseen totta, mieti kahdesti.
• Kaikesta ei täydy kuitenkaan luopua com esimerkiksi tarjoaa vähäpäästöistä huvia
• Vain noin 20% lahjotetuista vaatteista myydään hyväntekeväisyys liikkeissä. Parempi tapa onkin suoraan ostaa vaatteensa käytettynä, ja näin pidentää tuotteiden elämänkaarta.
• Osta hyvälaatuisia ja eettisesti tuotettuja vaatteita, jotka kestävät pitkään
• Osta vain mitä tarvitset