Uusi alku, uusi minä
Tuntuu uskomattoman jännittävältä aloittaa uusi blogi ja kirjoittaa tämä sanat tähän, valkoiseen ja autuaaseen tyhjyyteen. Hetken mielijohteesta päätin päästää ikivanhan teini-iän tuskien värittämän HELLO WORLD:in viettämään kultaisia eläkepäiviään ja aloittaa symbolisesti uuden elämän tämän tämän blogin myötä.
Hei, olen Emmi, 19-vuotias välivuottaan viettävä ex-liikunnanvihaaja ja kapinallinen takkutukka, joka vasta hiljattain on löytänyt ilon niin kuntosalilta, juoksumatolta kuin joogastakin. Kolme vuotta sitten käännyin kasvissyöjäksi ja laitoin ruokavalion totaaliseen remonttiin. Terveellinen syöminen jäi onnistuneesti tavaksi, mutta liikunta ei. Niinpä päätin 2015 helmikuussa aloittaa täydellisen hyvinvointiremontin ja päätin, että tällä kertaa teen sen kunnolla ja saavutan unelmakroppani vihdoin ja viimein.
Mulla on takana pitkä lista typeriä dieettejä, joiden voimin olen onnistunut jojoilemaan noin 5 kilon välimaastossa edestakaisin jo vuosikausia, vuosi vuodelta väsyneempänä ja turhautuneempana koko touhuun. Suurin syy epäonnistuneeseen elämäntapamuutokseen taisi olla yksinkertaisesti oma kärsimättömyyteni: heitin hanskat tiskiin jos paino junnasi paikoillaan edes pari viikkoa.
Helmikuusta lähtien otin täysin uuden asenteen. Päätin, että saavutan unelmakroppani, hitaasti mutta varmasti. Tällä kertaa halusin antaa projektille aikaa, enkä pilata sitä heti ensimmäisen vastoinkäymisen kohdalla.
Helmikuussa lähtöpaino oli noin 59 kiloa. Tänään painan 56,3 kiloa. Helmikuussa jaksoin juosta 10 minuuttia, nyt huhkin juoksumatolla helposti tunnin. Helmikuussa en olisi koskaan kuvitellut juoksevani edes kymmentä kilometriä, nyt olen valmiina ilmoittamaan itseni puolimaratoniin. Helmikuussa olin takuuvarma, että joogata kyllä voisin, mutta en koskaan menisi mihinkään hikiliikuntaan, nyt olen ihastunut myös bodypumppiin. Paljon on siis muuttunut ja nopeasti. Kaikista tärkein on varmaan se oma asenne ;-)
Tällä hetkellä elämässä tärkeintä on tämä uskomaton, mukaansa temmannut projekti ja ennen kaikkea sen toteuttaminen kärsivällisesti ja kivuttomasti. En aio luopua maraboun dubbel nougat -patukoista, en aio treenata verenmaku suussa (paitsi jos se tuntuu hyvältä!) tai muuttaa elämääni vieraaksi ja vaikeaksi vain siksi, että peilikuvani olisi mielyttävämpi. Aion kyllä muuttua, mutta annan sille aikaa. Muutos alkaa pienistä asioista, askel kerrallaan etenen kohti parempaa, kestävämpää, vahvempaa, nopeampaa, voimakkaampaa ja terveempää kroppaa joogan, juoksemisen, hikitreenien, metsälenkkien ja hyvän kasvisruoan parissa. Ja ehkä siinä lomassa myös mieli löytää rauhan.
Tervetuloa mukaan seuraamaan :-)