On niin vaikea kirjoittaa, kun ei tiedä mitä kertoisi

67kg.jpg

 

Hei taas, pitkästä aikaa.

Olen kärsinyt inspiraatiolukosta niin pitkään, että pelkään pian unohtavani, miten kirjoitetaan. Tuntuu vaikealta ja tahmealta sanoa tänne yhtään mitään, mutta joskus tämäkin pitkittynyt hiljaisuus vaan täytyy repiä auki, että pääsee alkuun.

Paljon on tapahtunut sen jälkeen, kun viimeksi kirjoitin. Kuukausia on vierinyt hillitön määrä ja niiden lomassa olen kasvanut, nauranut ja kipuillut, eronnut pitkäaikaisesta suhteesta ja muuttanut omaan pieneen yksiöön, suorittanut kaksi työharjoittelua, saanut unelmieni osa-aikatyöpaikan sosiaalisen median markkinoinnin tehtävissä ja innostunut yhä enemmän ja palavammin urheilusta ja kuntosalista.

Maaliskuussa vierähtää vuosi siitä, kun epäröiden aloitin ensimmäisen salijäsenyyteni ja poukoilin hämmentyneenä laitteiden lomassa. Kävin melkein vuoden lähestulkoon vain ja ainoastaan ryhmäliikuntatunneilla. Vasta nyt tämän vuoden puolella olen ottanut tavoitteekseni alkaa kasvattaa lihasta, jotta haaveeni bodycombatin ja bodypumpin ohjaajakoulutuksesta kävisi joskus toteen.

Jotta tuleva kevät, treenaaminen ja terveellinen ruokavalio saisi hyvät siivet alleen, ajattelin taas ryhdistäytyä täällä blogin puolella! :-)

Suhteet Oma elämä Mieli Syvällistä