#Friyay

SAM_0615.JPG

SAM_0619.JPG

SAM_0620.JPG

SAM_0626.JPG

Friyay -sanan varsinainen merkitys on tässä tilanteessa ehkä vähän ristiriitainen, sillä mulla ei suinkaan tänään alkanut vapaa viikonloppu vaan huomenna aamulla kutsuu työt. Vanhana arkityöläisenä sitä ehti tottua siihen, että koko viikon aina odotti perjantaita ja aina se viikonloppukin hujahti hirveää vauhtia ohi. Nyt kun lauantait vietän lähes poikkeuksetta joko töissä tai koulussa, niin olen hieman päässyt tästä ajattelutavasta. Ja mitä onkaan sellainen luksus kuin arkivapaa – ah! Sellaisesta vapaasta olen tänään saanut nauttia, ja sen vuoksi perjantaini on ollut todellinen yay. Kahvihetki mummun seurassa, pitkä lenkki Reinon ja ystävän kanssa (kauniissa talvimaisemissa) sekä rauhallista kiertelyä kaupungilla ihan vain itsekseen. Kaiken tämän jälkeen kokkasin meille vielä viikonlopuksi lohisopat ja istahdin sohvalle juomaan kahvia. Seuraavaksi kutsuu yöunet, jotta jaksan huomenna herätä pitkästä aikaa herätyskellon kilinään.

Rentouttavaa viikonloppua, meni se sitten töissä tai vapaalla

❤jutta

Suhteet Oma elämä Mieli

-5

SAM_0605.JPG

SAM_0606.JPG

SAM_0608.JPG

SAM_0609.JPG

SAM_0610.JPG

Ihanaa, kun saatiin vihdoin pikkupakkaset tänne meillekin. Luonto on jotenkin niin kauniin ja raikkaan näköinen, kun puitakin koristaa huurre ja Otanlahti on saanut ylleen kevyen jääkerroksen. Mulla on aamupäivisin aina hyvin aikaa lenkkeillä Reinon kanssa ja hyvin usein meidän lenkit suuntautuukin tuonne meren rantaan. Tänään saatiin vielä mun kummipoikanikin lenkkiseuraksi, nämä kaksi on välillä ihan mahdottomia keskenään, mutta samalla maailman hellyttävin näky. 

Nyt mulla on lasagne uunissa ja alan pikkuhiljaa valmistautua työiltaan. Huomenna voisi tsempata vapaapäivän kunniaksi ja jatkaa ikuisuusprojektia nimeltä vaatekaapin siivous. Olen vielä vähän kahden vaiheilla sen suhteen, että varaanko itselleni kirppariloosin vai koitanko myydä ylimääräiset vaatteeni Facebookin myyntiryhmässä. Niitä ylimääräisiä vaatteita kun on taas ihan pieni pino. Vaatekaupassa työskentely on ajoittain hyvinkin kohtalokasta kun välillä havahtuu siihen, että oma kaappi on vaivihkaa täyttynyt vaatteista joiden olemassaoloa ei aina edes muista. Tämän siivousprojektin myötä olenkin myös päättänyt tietoisesti nyt vähentää kaiken turhan ostamista. Ajattelin, että helmikuussa voisi kokeilla pienen kulutuspäiväkirjan pitämistä, jotta näkisi konkreettisesti mihin sitä rahaa oikeastaan meneekään. 

Nyt kuitenkin käyn lasagnen kimppuun ja lähden valumaan töihin. Nauttikaahan pakkaskeleistä!

❤jutta

 

 

Suhteet Oma elämä Mieli