Vielä viikko sitten tähän aikaan makasin vanhassa kodissamme sohvalla flunssaisena, Netflixiä katsellen ja mehujäätä syöden. Meille iski sopivasti viime viikolla molemmille kovat kevätflunssat päälle ja niistä toivutaan yhä. Pahin ajankohta flunssalle, kun pitäisi saada muuttoa tehtyä. Perjantaina sain kuitenkin sukuni naiset kanssani siivoamaan uutta asuntoa ja lauantaiksi saatiin hyvät muuttoavut tavaroiden kantamiseen. Nyt olen muutaman päivän katsellut tätä tavaramäärää ja melkein jo tarttunut purkuhommiin. Olo on vieläkin jotenkin puolikuntoinen, väsynyt. 

Itselle muutto oli kova paikka muutenkin kuin fyysisen kunnon puolesta. Muutimme pois siis talosta, jossa olen lapsena viettänyt monia ikimuistoisia hetkiä, joten itselläni oli vahva tunneside kyseiseen taloon. Tiedostin toki, että meidän remonttitaidoillamme ja -tiedoillamme emme olisi saaneet talosta kaikkea mahdollista hyötyä irti, jonka vuoksi se myytiin. Talo on siis äitini lapsuudenkoti, joka jäi tyhjilleen noin vuosi sitten. Muutimme taloon viime syksynä väliaikaisesti, vaikka se oli silloin jo myynnissä. Tiedostimme, että jossain vaiheessa luultavasti joutuisimme siitä pois muuttamaan uusien asukkaiden tieltä, mutta luulen, että kaikille tuli hieman yllätyksenä se, että ostaja löytyi näinkin äkkiä. 

Me olemme etsineet yhteistä omaa kotia jo melkein 1,5 vuotta – välillä haaveilleet omakotitalosta ja välillä taas käyty katsomassa rivitaloasuntoja. Helmikuussa löysimme meidän tarpeisiimme sopivan, kolmikerroksisen, rivitaloasunnon, johon nyt sitten viime viikonloppuna muutimme. Itselleni tästä ei vielä ole tullut koti, varsinkaan kun kaikki tavarat ovat täysin levällään ja keittiöremonttikin on vasta alkamassa. Mutta uskon, että sellainen tästä vielä saadaan, kun omat tavarat ja kalusteet ovat löytäneet oman paikkansa. Ja onhan tämä nyt vihdoin ja viimein oma. Ja muuttomatkakin oli vaivaiset parisataa metriä, joten asuinalue pysyi samana, mikä oli meille oikeastaan se ehdottomin kriteeri. 

Erilaisia muutoksia on vielä odotettavissa pitkin kevättä, mutta tämä ehdottomasti niistä suurin. Nyt on onneksi muutto takanapäin ja huojentunut fiilis sen suhteen, että ei ainakaan tarvitse pariin vuoteen muuttaa mihinkään. Aurinkoista pääsiäistä!

❤jutta