Rusettijuttuja

SAM_0803.JPG

SAM_0812.JPG

SAM_0816.JPG

SAM_0818.JPG

Minulla on tapana hyvin usein innostua erinäisistä asioista aivan nollasta sataan pienessä hetkessä. Joskus kyse on uuden liikuntaharrastuksen aloittamisesta, joskus jostain ideasta työhön tai opintoihin liittyen ja joskus jokin käsityövillitys. Intoni näihin asioihin säilyy vähän vaihtelevasti, mutta jotkut asiat ovat ihan jopa tulleet jäädäkseen. Sama innostus iskee yleensä myös ompelukoneen kanssa – välillä kehitän ties mitä ompelutöitä itselleni ja välillä voi olla melkein vuodenkin kone huilaamassa. Tällä kertaa innostuin kaivamaan koneen näinkin pian uudelleen esille (viimeksi joulun alla halusin ommella uudet jouluiset kaitaliinat) ja opetella ompelemaan pipoja. Ja erityisesti pipoja rusetin kera. Yksi someen jaettu rusettipipo poikikin sitten muutamia muitakin yhteydenottoja ystäviltä, jotka toivoivat saavansa lapselleen tai sukulaistytölleen oman rusettipipon. Ja sepäs vasta mun innostustani ruokkiikin. 

Tällä viikolla meidän kotona onkin ompelukone hurissut valehtelematta varmaan joka ilta, kun olen halunnut kokeilla uusia kankaita ja väriyhdistelmiä. Yksi pipo kerrallaan omatkin ompelutaidot kehittyvät ja pakko myöntää, että tänään valmiiksi tulleet pipot (alimmassa kuvassa) olivat jo omaankin silmään aika kivan näköisiä. Ne lähtevät huomenna postissa Tampereelle eräälle suloiselle ja pienelle tyttövauvalle.

Halusin myös lisätä pipoihin jonkin persoonallisen piirteen, joten päätin ommella jokaiseen made with love -tägin. Haaveena olisi oppia vielä ompelemaan ihan vaatekappaleita, mutta tällä kärsivällisyydellä se tuskin tulee ihan heti tapahtumaan. Pienten pipojen ompelu vaatii sopivan verran keskittymistä ja ajankäyttöä, siinä ajassa ehtii hyvin tyhjentää pääkopan kaikesta ylimääräisestä ajattelusta. Toimii myös loistavasti sellaisena sijaistekemisenä sen sijaan, että vääntäisin opinnäytetyön tutkimussuunnitelmaa. Okei, ensi viikolla on kyllä pakko repiä aikaa kouluhommien etenemiselle, ja tämä on lupaus, eikä mikään nopea innostuksen puuska 😉 

Toivottavasti lukijoilla(kin) on ollut mahtava viikko ja viikonloppu

❤jutta

Perhe DIY Lasten tyyli

Vapaapäivä

SAM_0792.JPG

SAM_0795.JPG

SAM_0798.JPG

SAM_0801.JPG

Laskiaistiistai ja vapaapäivä. Joskus on ihanaa elää ilman aikatauluja ja pakotteita tehdä jotain tiettyä. Kun kiireettömästi ehtii tehdä asioita, ei kodin siivoaminenkaan tunnu niin kamalalta. Tässä välissä on hyvä pitää pieni luova tauko, kun on tapittanut erään kurssin tehtävänantoa hyvän tovin ja koittanut jäsennellä omia ajatuksiaan opinnäytetyöstä Word -tiedostoon. Luovan tauon eväinä toimii laskiaispulla Nutellan kera sekä kupillinen kahvia. Sairastin viime viikolla jonkin sortin vatsataudin, tosin hyvin lievänä, eikä kahvi tai mikään makea ole liiemmin maistunut sen jälkeen. Ei varmaankaan ole vaarallista olla syömättä mitään makeaa, mutta olen suuresti ihmetellyt sitä, että ennemmin tekee mieli suolaista kuin makeaa. Yleensä näin ei todellakaan ole, enkä muista kovin usein kieltäytyneeni suklaasta tai iltapäivän santsikupista. Pulla kyllä tuntui maistuvan, joten ehkä tässä ollaan tervehtymässä hyvää vauhtia!

Aamupäivällä kävimme tekemässä ihkaoikean ostotarjouksen eräästä rivitaloasunnosta. Hui, miten jännää. Jos kaikki menee hyvin, niin viimeistään maaliskuun lopulla meillä on uusi koti ja vielä sellaiselta alueelta kun toivoimmekin. Tämä talo, jossa nyt siis asumme, meni kaupaksi alkuvuodesta ja uudet asukkaat muuttavat tähän huhtikuun alussa. Olemme pienellä painella miettineet tulevaa asumisratkaisua ja tällä viikolla tippui kyllä kivi sydämeltä, kun tajusi, että asioilla on oikeasti tapana järjestyä. No, kaikki ei ole vielä varmaa tietenkään ja eilen sanoinkin, että en uskalla iloita ennen kuin nimet ovat kauppakirjassa. 

Nyt me taidetaan Reinon kanssa napata itseämme niskasta kiinni ja lähteä ulkoilemaan, kun vielä on valoisaa. Kello on puoli viisi, eikä ole edes pimeää. niin mahtavaa! Mukavaa laskiaistiistaita!

❤jutta

Suhteet Oma elämä Mieli