Peukalo keskellä kämmentä

Minä olen aina rakastanut kukkia, puutarhan hoitoa ja omavaraista elämäntyyliä. Kaupungissa asuessamme piha oli pieni ja sato jäi aina melko vähäiseksi.

Appivanhempani olivat vuosien saatossa laittaneet puutarhan upeaksi ja keväällä kun hoksasin, että puutarha jäisi minun vastuulleni, alkoi pitkä pohdinta mitä minnekkin laitetaan ja mitä haluaisimme kasvattaa.

Viljelyopas auttoi alkuun

Aluksi aloitin esikasvatuksen. Oli kurkkua, tomaattia, chiliä ja yrttejä. Pienistä siemenistä kasvoikin hyvät taimet, mutta en malttanut odottaa ja siirsin taimet kasvihuoneeseen kaksi viikkoa liian aikaisin ja taimet paleltuivat. Mutta en antanut tämän lannistaa ja hain kelien lämmetessä paikallisesta puutarhasta uudet taimet ja onneksi ne menestyivät ja tuottivat satoa koko kesän.

Ensimmäistä kertaa myös kokeilimme perunan ja porkkanan istutusta ja ne onnistuivat ihan kohtalaisesti. Perunaa saatiin koko kesän ajan pöytään ja porkkanat nostettiin viime viikolla. Harvennusta porkkanoille olisi voinut tehdä enemmänkin, mutta kyllä pienetkin maistuivat hyvälle 🙂

Perunamaa toukokuussa

Tänä vuonna pääsääntöisesti keskityimme yrtteihin, vadelmiin, kaaleihin ja kukkiin. Lähellämme sijaitsee upea puutarha ja sisustusliike Sunds ja siellä vierailtiin kesän aikana useaan otteeseen. Sieltä ostamani kukkakaalien ja keräkaalien taimet olivat laadukkaita ja satoa tuli runsaasti. Yrtit myös hankittiin meidän kylän paikalliselta puutarhalta ja ne kestivät hyvin koko kesän sekä tuottivat reilusti satoa. On mahtava tunne kun ruoka tulee pöytään omalta pihalta tai luonnon antimista!

Vadelmapensaat tuottivat satoa 2 kuukautta 🙂

Viimeisetkin yrtit ovat nyt kerätty ja kuivattu talteen talven varalle. Suunnitelmat ensi vuodelle ovatkin jo käynnissä ja pienillä muutoksilla jatkamme viljelyä taas eteenpäin.

Omenapuun kukat
Kasvihuone toukokuussa
Kesäkeittiö

Omenapuut syyskuun valossa

Kiitos että olet, jätäthän kommentin päivääni piristämään 🙂

-E-

Koti Piha ja puutarha Ruoka ja juoma Hyvä olo

Vasara, nauloja, hanskoja ja maskeja

Purkamisen jälkeen remontti lähti vauhdilla käyntiin. Lattia suoristettiin ja niskat asennettiin paikoilleen. Vanhoja tukipilareita vaihdettiin uusiin ja pohjapiirrosta tutkittiin mittasuhteissa.

Viimeiseksi kaivettiin kuntta pois lattian väleistä

Pohjapiirros muuttuikin sitten matkan varrella. Alkuperäisessä suunnitelmassa olimme ajatelleet laittaa vintin molempiin päätyihin lapsille isot makuuhuoneet, mutta oleskelutila niiden väliin olisi jäänyt liian pieneksi. Siirsimme lastenhuoneen paikat toiseen päätyyn ja totesimme, että riittää varmasti jos molemmilla lapsilla on tilaa omissa huoneissa 20 neliön verran 😉

Vanhojen kantavien hirsien kaveriksi asennettiin kestopuusta lisätuet

Yläkertaan rakentuu meidän arkiolohuone, jossa katsotaan leffoja ja vietetään aikaa perheen kanssa. Saimme myös mahdutettua tilaan hienosti ison kylpyhuoneen ja lapsille oman pyykinhuolto pisteen. Lapset saavat opetella sitten itse huolehtimaan pyykinpesusta eikä vaatteita tarvitse kuljetella kahden kerroksen väliä.

Välikaton pohjaan laitettiin paperi estämään villojen valumista alakertaan

Tässä vaiheessa remonttia myös helle oli koko ajan kaverina. Ja koska pölyä oli vielä paljon, piti vintillä pitää koko ajan pitkiä vaatteita, hanskoja ja maskia.

Välillä piti käydä ulkona haukkaamassa happea

Jo tässä vaiheessa viimeistään tajusimme, että mikään ei ole suorassa ja se teettäisi lisähommia matkan varrella. Mutta se meillä oli tiedossa, että kyseessä ei ole mikään liukuhihna kohde ;D

Remonttivalvoja Sissi ottamassa välitirsoja

Kiitos kun olet, jätäthän kommentin päivääni piristämään 🙂

-E-

Koti Remontointi Oma elämä