Musiikki. Fiiliksen nostattaja, ihmisten yhdistäjä, pakokeino ja henkireikä. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Minulle se merkitsee ehdottomasti juuri tuota kaikkea.  Se on suurien onnen ryöppyjen boosteri ja monen hienon tapahtuman tunnelman luoja. Se säestää ne hetket, kun sydän pakahtuu ihastumisesta ja haluat tanssia niin, että alakerran naapurit kommentoivat kattoon koputtamalla. Suuria tunteita ja rakkaita muistoja. Tätä kaikkea tuo mystinen, lukemattomien rytmien ja eri äänialojen yhdistelmä minulle tarjoaa.

Oma mielimusiikkini on kantautunut lapsuuden musiikkikoulun kanteleiden helinästä, tämän päivän lukemattomille Spotify-soittolistoilleni, jotka ovat täynnä sekoitusta kaikista genreistä, rauhallisesta raivoavaan, niin sanotusta lyriikan osalta kantaaottavasta ”ajatusmusiikista”  flow-tilaan vieviin ääniraita rykelmiin. Eli siis aikalailla jokaiseen hetkeen jotakin. Minua kiehtoo se kuinka musiikki elää ja hengittää korvillamme joka päivä. Se vie tarinoiden ääreen ja luo muistoja. Se on avain mieleemme ja näin ollen samalla myös koko kehoomme.

 Mielimusiikin kuuntelemisen vaikutuksista tehdyissä tutkimuksissa todetaan sillä olevan konkreettisesti positiivista vaikutusta aivoihimme. Eli siis kun laitan lempibiisini (tällä hetkellä koko Noah Kahanin tuotanto) soimaan, aivoni dopamiinin tuotanto lisääntyy ja näin ollen kehoni rentoutuu ja fiilis kohentuu.

Aivoliiton artikkelissa kerrotaan musiikin vaikuttavan heti aivoissamme puhtaasti fysiologisesti, säädellen hengitystä, lihasjännitystä ja veren hormonipitoisuuksia. Musiikki on kuin viestintää ulkomaailmastamme, jonka aivomme käsittelee ja lähettäen viestin eteenpäin siihen reagoivalle kehollemme. Sillä, minkälaista musiikkia kuuntelen ennen nukkumaanmenoa, on siis erittäin suuri vaikutus rauhoittumiseni kannalta. Rauhallinen tempo tasaannuttaa sykkeeni ja alkaa valmistamaan kehoani lepotilaan.

Olen tietoisesti alkanut tarkkailemaan mieleni ja kehoni reaktioita, kuunnellessani biisejä eri genreistä ja aikakausilta. Aamut ovat yleensä hyviä hetkiä tehdä tämänkaltaista tarkkailua aivojen ja kehon ollessa tällöin vielä hyvin vastaanottavaisessa tilassa. Olen huomannut, että päiväni kulun kannalta on merkitystä soitanko soittolistoiltani aamuaskareiden taustalla terävä vokaalista hevimusiikkia vaiko pehmeästi helsyävää indietä.  Ero näiden kahden välillä on ollut huomattava. Fiilis lähteä uuteen päivään on tuntunut fyysisesti keveämmältä indien säestämän aamun saattelemana, ehkä juuri siksi, koska se on tyyliltään enemmän lähellä tämän hetkistä lempimusiikkiani.

Hyvä terveys– lehden artikkelissa ”Musiikki tehoaa kuin lääke”, mainitaan Kanadalaisen McGill-yliopiston löydöstä nimenomaan mielimusiikin käynnistävän aivojen palkitsemisjärjestelmän. Tutkimuksessa oli havaittu suosikkisävelmien vaikuttavan aivojen accumbens-tumakkeeseen, joka erittää mielihyvähormonia. Artikkelissa puhuttiin myös Marylandin yliopiston tutkimustuloksesta mielimusiikin vaikuttavan myös positiivisesti sydämeen ja verenkiertoon. Eli aika lailla ihmisen hyvinvoinnin ytimeen. Nämä tiedot tuovat vastakaikua siis myös omille aamuisille havainnoilleni, kuuntele juurikin sitä mistä nautit kaikista eniten ja voit fyysisesti paremmin.

Jos pystymme musiikkivalinnoillamme tietoisesti vaikuttamaan kehon ja mielen hyvinvointiin, minua askarruttaa se kuinka paljon sillä pyritään vaikuttamaan meidän alitajuntaan ja toimintaamme.

M&M–lehden artikkelissa kerrotaan musiikilla olevan vaikutus ostopäätöksiimme. Artikkelissa esimerkiksi mainittiin tutkimuksesta, jossa pystyttiin todentamaan tietyn maalaisen musiikin vaikuttavan valitsemaan juuri sen maan ruoka-annoksen ravintolassa. Ensi kerralla kun astun ravintolaan tai ruokakauppaan, jossa soi musiikki, mietin onko se vain tunnelman luoja vai keino vaikuttaa siihen, mitä sillä reissulla tilaan tai laitan ostoskoriini.

En kuitenkaan halua takertua liikaa siihen ajatukseen, miten musiikilla vaikutetaan meihin kaupallisessa mielessä. Haluan nähdä, että musiikki ja sen voima, on kuin loitsu ihmisen ihmeelliseen mieleen. Se on kaunis ajatus, että jokaisella meistä on mahdollisuus kanavoida omia tunnetilojaan, joko ihan vaan suihkussa laulu sooloja vetäen tai kaiuttimista huudattaen. Minua jopa hieman pelottaa ajatus siitä, miten huonommin mahtaisimme voida tällä pallolla, jos musiikin kaltaista taidelajia ei olisi koskaan keksitty. Joten kuunnellaan, eläydytään ja jaetaan lempibiisiemme tuomaa energiaa eteenpäin! Laulaja Ellinooraa lainaten: Pistä sun anthem soimaan!