Hainan – eli sinne ja takaisin, osa 2

Palasin Hainanista maanantaina 24.7. kaksi päivää ennen paluuta Suomeen. Koska nyt olen pakkausahdistuksen ja muun ”apua kohta joudun lähtemään Kiinasta” -ahdistuksen valloissa, julkaisen hyvin kuvapainotteisen postauksen.

Kokonaisuutena Hainan oli upea kokemus. Auringossa palamisen vaihtaisin pois, jos jotain saisin muuttaa, mutta omasta tyhmyydestä pitää välillä maksaa.

Hainan ei ehkä sovi ihmisille, jotka haluavat tehdä lomallaan paljon kaikenlaista, mutta eivät puhu kiinaa. Minä lähdin reissuun mielessäni rentoutuminen ja uusien maisemien näkeminen (sekä tietysti ranta ja mojitot) ja nämä tavoitteet todellakin toteutin. Sain nähdä sellaisen siivun Kiinaa, josta olen aiemmin vain lukenut. Riisipellot, metsät ja rauhallinen elämäntyyli olivat hieno elämys ja toivat tasapainoa pääkaupungin tohinalle. Hainanin reissun jälkeen jopa Peking tuntuu taas kotoisammalta.

Ehkä seuraava reissuni Kiinaan on aktiiviloma täynnä metsissä samoilua ja merissä sukeltelua.

20170719_133346_001.jpg

Sanyassa ei tapahtunut ihan hirveästi mitään ihmeellistä sen jälkeen, mihin edellinen matkakertomuksen osa jäi. Keskiviikkona lähdin isolle turistrannalle heti aamusta kokeilemaan, josko pääsisin toteuttamaan yhden unelmistani ja kokeilemaan laitesukellusta. Ikävä kyllä englanninkielistä opastusta ei herunut, joten päädyin snorklaamaan  äärimmäisen aallokkoisessa ja siten sameassa vedessä.

20170719_104234.jpg

20170719_104134.jpg

Keskiviikkona myös paloin auringossa pahasti. Pitihän sitä nyt suomitytön ottaa heti ensimmäisestä erityisen aurinkoisesta päivästä kaikki mehut irti. 

20170720_184957.jpg

Tehokkaan auringonottopäivän päätteeksi siirsin polttelevat pakarani uuteen hotelliin. Varasin toisen hotellin pian Sanyaan saavuttuani, koska vanhan hotellin netti oli onneton ja ajattelin, että olisi mukava asua lähempänä isoa rantaa. Hotellissa oli lisäksi uima-allas!

Toinen hotellini oli oikein kiva ja huoneeni hyvin tilava. Joskaan se ei ollut minusta yhtä tunnelmallinen ja söpö, kuin ensimmäinen ”maaseutuhotelli”.

20170724_100212.jpg

20170720_180438.jpg

Lauantaina löysin rantakadulta ihanan pienen ravintolan, jossa tarjottiin kiinalaista ”tikkuruokaa” hiukan fiinimmällä otteella. Ruoka oli todella hyvää. Etenkin grillattu munakoiso, joka oli sanoin kuvailemattoman herkullista. Ahhh jos osaisin valmistaa itse edes puoliksi yhtä herkullista munakoisoa, olisin ikionnellinen. 

Kiinassa olen oppinut rakastamaan kahta asiaa, jotka aiemmin herättivät lähinnä kädenlämpöisiä tunteita: kalja ja munakoiso.

20170722_192130.jpg

Maanantaina matkustin lähes koko päivän. Haikoun lentokentältä löysin, huvittavaa kyllä, koko vaihtoreissun viime metreillä itselleni lupaamani Kate Spaden merkkilaukun hurjan edullisesti. Nyt on siis kestävä muisto tästä koko reissusta, vieläpä oikein kiinanpunaisena.

Sain laukun maksettua noin vartti ennen lennon lähtöä ja juostessani portille hihitin ääneen onnesta. 

20170725_163418.jpg

20170725_155335.jpg

kulttuuri suosittelen matkat

Oudot kiinalaiset

Kiinalainen kulttuuri on ikivanha, kaunis ja mystinen. Täällä on tehty tiedettä ja taidetta jo kauan ennen kuin meillä suomalaisilla oli edes omaa kirjoitettua kieltä ja olimme kiinalaisten näkövinkkelistä metsässä asuvia villi-ihmisiä.

Kuitenkin nyky-Kiinassa on paljon asioita, joita länsimainen ihminen katsoo kauhistellen ja naureskellen.

Nauretaan nyt, sillä 50 vuoden päästä emme ehkä osaa nähdä näissä jutuissa mitään ihmeellistä. Kiina on ehkä globalisaation myötä tihkunut kulttuuriimme samalla tavoin, kuin USA viimeisten 50 vuoden aikana.

Tarjoan teille seuraavaksi hopeatarjottimella kiinalaisten kummallisuuksia.

1.       Beibit peppu paljaana

Pekingissä näkee ihan jatkuvasti taaperoita, joiden söpöt pikku pakarat vilkkuvat housujen avoimesta haarovälistä. Tämän on tarkoitus helpottaa vessassa käymistä.

Lukemattomia kertoja olen seurannut vierestä, kun äiti tai isä vie lapsen kadulla syrjäisempään paikkaan tekemään tarpeensa. Lapsi istuu tavallaan vanhemman sylissä tukevassa otteessa toimenpiteen ajan niin, etteivät kummankaan osapuolen vaatteet sotkeudu ulosteeseen (ainakaan pahasti). Tästä kaikesta tekee helpompaa se, että lapsen vaatteissa on valmiiksi aukko, eikä mitään tarvitse riisua.

Varsinkin maaseudulla moni kiinalainen vanhempi ei edes tiedä, mikä kertakäyttövaippa on. Myös Pekingissä näitä vanhempia on uskoakseni paljon.

Vanhemmat voivat myös olla tietoisia vaipoista, mutta kertakäyttövaippojen hinta on este niiden hankkimiselle. On hyvä muistaa, että täällä tavallisen työläisen kuukausitulot voivat olla 3000 yuanin luokkaa, eli noin 400 euroa. Siitä summasta vaippapaketit saattaisivat lohkaista liian suuren osan.

Olkoon syy mikä tahansa, taaperoiden vilkkuvat pakarat ovat hyvin perikiinalainen näky varsinkin näin kesäaikaan.

2.       Miehet vatsa paljaana

Lukemattoman moni kiinalaismies kulkee kesäkuumalla pitkin katuja niin, että heidän paitansa on vedetty ylös rinnalle ja keskivartalo on kokonaan esillä.

Ottaen huomioon, että naisille ylätorson vilauttaminen millään muotoa on äärimmäisen epätavallista ja paheksuttavaa, miesten vatsaretostelu osuu silmään erityisen herkästi.

20170723_223619.jpg

3.       Auringossa sateenvarjojen alla

Aasiassa arvosteaan erityisen paljon vaaleaa ihoa. Länsimaissakin vielä viime vuosisadan alussa vaalea iho paljasti, että henkilö on saanut istua mukavasti sisällä kaiket päivät. Vaalea iho kertoi siis silloin paremmasta sosioekonomisesta asemasta, koska henkilöllä oli varaa antaa muiden tehdä likaiset ja raskaat työt.

Kiinassakin viime vuosikymmeninä vaikuttaneen globalisaation myötä länsimainen kauneuskäsitys ja mediakuvasto on lisännyt halua näyttää lännen vaaleahipiäisiltä naisilta. Aasiassa käytetään solariumin ja purkkirusketuksen sijaan rahaa ihon vaalennukseen.

Ihon vaalentamisen lisäksi on myös tärkeää pysyä kaukana auringon ruskettavasta valosta. Tästä syystä erityisesti nuoret naiset kulkevat täällä usein auringon paistaessa ja joskus jopa pilvisellä säällä päivänvarjon kanssa. Myös rannalla pukeudutaan mahdollisimman peittävästi.

Alla olevassa kuvassa vanhempi pariskunta pilvisenä päivänä rannalla.

vanhuksetrannalla.jpg

4.       Maiskuttaminen

Ei kannata loukkaantua, jos joskus päätyy illalliselle kiinalaisen kanssa ja tämä mässyttää ruokaa kuin viimeistä päivää.

Olen huomannut, että kiinalaista ruokaa, kuten lukemattomia erilaisia keittoja ja nuudeliannoksia, on ehkä vaikeampi syödä hiljaa, kuin vaikkapa pottumuusia. Muutenkin täällä ei niinkään kiinnitetä huomiota syödessä syntyviin maiskutuksiin ja mässytyksiin, kuten länsimaissa on tapana. Olen suhtautunut tähän alkujärkytyksestä selvittyäni ihan vapauttavana asiana, vaikka itse en edelleenkään kehtaa syödä kovinkaan äänekkäästi.

kulttuuri suosittelen matkat