Alkuvuoden onnistumiset
Tämä alkanut vuosi on tuonut yllättävän monta muutosta omissa ajatuksissani ja teoissani jo tähän mennessä. Ehkä suurin muutos on siinä, että en ole käynyt Facebookissa tänä vuonna kertaakaan, enkä ole myöskään kaivannut sitä kertaakaan. Turhan somekäytön tilalla olen lukenut ja kuunnellut paljon kirjoja; tähän mennessä jo 11 kpl. Näistä suosittelen kaikille Rinna Saramäen teosta 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman sekä Suvi Auvisen kirjaa Lihan loppu. Molemmat käsittelevät tärkeitä aiheita hyvin asialliseen sävyyn.
Vaikka tämän vuoden ensisijainen tavoite olikin karsia koti turhasta tavarasta ja vähentää erityisesti vaatteiden ostamista, olen huomannut ostamattomuuden ajatuksen hiipineen muillekin elämänalueille. En aio olla täydellisessä ostolakossa, mutta aion todellakin miettiä tarkkaan, mitä tavaraa haluan ”riesakseni”. Ainoastaan kulutustavaran hankkiminen tuntuu järkevältä. Tammikuussa olen ostanut uuden huulirasvan ja deodorantin itselleni. Mitään muuta en ole tarvinnut, enkä edes halunnut. Olen jopa ottanut käyttöön virkkaamani kestovanulaput, jotka olivat vain odottaneet päättelemistään käsityöpussin pohjalla.
Ruokahävikin ja roskan määrän vähentäminen sekä tarkempi kierrättäminen ovat alkaneet kiinnostaa myös entistä enemmän. Päätimme alkaa (hävettää myöntää, että nyt vasta) kierrättää muovia vihdoinkin. Ja kuinkas ollakaan, saman viikon aikana meidän taloyhtiölle pihaan oli ilmestynyt pakkausmuovinkeräysastia. Nyt muovin kierrättäminen on superhelppoa, kun muoveja ei tarvitse erikseen viedä edes minnekään.
Kävin läpi esikoiselta pieneksi jääneitä vaatteita ja vauvan tavaroita. Totesin, ettei meidän (toivottavasti pian syntyvä) vauva tarvitse yhtään mitään. Kaikkea on. Jos jotakin tarvitsee lapsille, katson nykyään aina ensin kirpputorien vaihtoehdot. Se on varmaankin syy, miksi jossain vaiheessa minun on pakko kirjautua taas Facebookkiin. Olen nimittäin tehnyt esikoiselle niin paljon hyviä löytöjä fb-kirpparilta, että aion metsästää sieltä taas seuraavan koon vaatteet tarpeen tullessa. Sitä ennen nautin fb-vapaasta elämästä.
Jotta koti pysyy siistinä turhista tavaroista, jopa karsimistakin tärkeämpää on ostamatta jättäminen. Meillä on kaikkea yllin kyllin, enkä usko, että esim. uusia astioita tai pyyhkeitä tarvitsee ostaa vuosikausiin. Tänä vuonna aion harjoitella ostamista vain tarpeeseen. Toisin sanoen, rikkoutunut tai loppunut tuote voidaan korvata uudella (mieluiten käytetyllä), jos kyseiselle tuotteelle on olemassa oleva tarve.