Kuinka paljon on tarpeeksi?
Olen usein miettinyt, kuinka paljon ihminen oikeasti tarvitsee tavaroita. Hyvin vähän, sanoisin. Nuorena asuin vuoden sisäoppilaitoksessa. Pärjäsin silloin kassillisella vaatteita, muutamalla CD-levyllä ja CD-soittimella. Toki toimivassa kodissa tarvitsee paljon muutakin: huonekaluja, astioita, petivaatteita, siivousvälineitä jne.
Mielestäni tarpeeksi on silloin, kun määrää ei tarvitse koko ajan miettiä. Me esimerkiksi käytämme vain kaksia pussilakanoita koko ajan. Se on meille sopiva määrä, sillä koskaan ei tule mieleen, että nyt tarvittaisiin vielä yhdet pussilakanat lisää. Sen sijaan jouduimme pari kuukautta sitten ostamaan lisää pikkulusikoita, koska koko ajan tuli vastaan tilanne, jossa ne olivat taas loppu.
Tarpeen tulisi olla jatkuva jokapäiväisessä arjessa, jotta oikeasti tarvitsisi lisää tavaraa. Meillä ei ole kahvinkeitintä, mutta olemme lainanneet sellaista aina juhlia varten. Ei olisi järkeä ostaa kahvinkeitintä omaksi, koska emme oikeasti tarvitse sellaista normaaliarjessamme.
Omistan monia asioita yli tarpeen: vaatteita, korkokenkiä, korviksia. Yritän koko ajan muuttaa asennoitumistani niiden ostamista kohtaan. Se on vaikeaa, koska mainonta ja sosiaalinen media tuputtavat meille jatkuvan uusiutumisen ajatusta. Yritän taistella sitä vastaan ja keksiä uusia yhdistelmiä jo olemassaolevista vaatteistani. Jos vaatteille antaa mahdollisuuden, saattavat ne yllättäen kestää käyttöä vuosia ja jopa vuosikymmeniä. Onhan meillä edelleen käytössä kymmenen vuotta sitten saadut häälahjapyyhkeetkin.