Happiness- mitä se oikein on?

Hellurei, perjantai postauksen vuoro jälleen. Kiva että oot mukana! 

Aihe herättä useita kysymyksiä ja mielipiteitä. Ajatus ja idea tähän tuli yhtenä iltana, kun mentiin ystäväparin kanssa dinnerille. He käyvät tällä hetkellä läpi suurta ajatusta: ”mistä ostaa se ikioma, unelmien koti, jossa onnellisesti haluisi kasvattaa lapsensa”. Miesystävä sanoi mieleen kolahtavan lauseen: ”you make happiness”. Tarkottaen siis, että ei väliä missä olet, mitä teet, mutta jos ajattelet olevasi onnellinen niin teet ja ylläpidät mielelläsi asioita, jotka tekevät sinut onnelliseksi. Kun taas naisystävä mainitsi, ettei halua asua ns. keskellä-ei-mitään, sillä hän ei pysty olemaan onnellinen siellä.

IMG_3390.jpg

Onnellisuutta kun voidaan mitata niin monesta eri näkökulmasta. Täällä Kaliforniassa asuvana näen joka päivä kodittomia. Ensimmäinen ajatushan meille kodillisille tulee että kodittomien elämä on varmasti hyvin onnetonta ja kamalaa. Mutta en usko sen täysin olevan näin. Uskon heidän iloitsevan ihan vain jo siitä, että ovat elossa ja ovat joten kuten terveitä. Näyttää myös siltä, että jotkut myös iloitsevat siitä yhteillöllisyydestä, ettei tarvitse yksin puida päivän mietteitä. Kun taas päin vastoin, kun ihmisellä tuntuu jo olevan kaikkea, mutta halutaan vaan lisää ja onnelliseksi tuo ainoastaan kun ostaa sen uusimman Luis Vuittonin laukun tai uusinta mallia olevan Bemarin avokatolla. 

IMG_4979.JPG

 

Palataan siihen mistä aloitin postaukseni. ”You make happiness”, sehän on aivan totta. Omalla kohdalla elän kaukana perheestä ja ystävistäni. Omia kavereita en niinkään ole täältä vielä saanut, vaikka kohta jo 9.kuukausi elelyä täällä puolen Atlanttia olenkin jo asunut. Työt, tai se mielinen työ, on vielä hakusessa. Koulutustakaan ei vielä ole. Joku voisi kuvitella, että ankea elämä, ei suuntaa eikä mitään. Usein saan myös kysymyksiä, että ”miten sä siellä oikeen ajan saat kulumaan?” Rehellisesti, koen joskus yksinäisyyden tunteita. Jokainen tyttöhän tarvii sen toisen tytön, jonka kanssa voi syödä jäätelö-överit ja puhua elämästä niin ilonaiheita kuin haikeempiakin. Elämällä päivä kerrallaan! Mutta olen tällä hetkellä todella onnellinen! Olen terve ja voin hyvin. Asun onnellisesti Kaliforniassa mieheni kanssa, muun perheeni ja ystävien kanssa ”etäsuhteessa” (kaikkeen tottuu, mutta siksi on onneksi nykyaika: Skypet ja muut keksinnöt), teen työtä josta saan rahaa taskuuni ja elämä rullaa. Tuleivaisuuden suunnitelmat saavat minut nousemaan joka aamu sängystä innokkaasti ja joka päivä olen askeleen lähempänä sitä unelmaa, mistä olen unelmoinut. Kaikki aikanaan.

IMG_3895.JPG

 

Mutta sitten taas pystyn myös yhtymään naisystäväni ajatukseen että paikallaon väliä onnellisuuteen. Olen ihminen, joka rakastaa aurinkoa ja lämpöä. Rannoilla mielelläni vietän vapaa-aikani. Jos minut nyt tästä vietäisiin Alaskaan asumaan, en usko että pystyisin sillä samanlaisiin tuntemuksiin mitä täällä Kaliforniassa tunnen. Vain koska en pidä lumesta ja kylmyydestä ympäri vuotta. Rakastan laskettelua ja sitä oikeaa joulufiilistä ei ole eikä tule jos ei ole lunta, älkää siis käsittäkö minua väärin. Mutta sellaisiin paikkoihin mielelläni vain matkustan vain lomamatkalle.

IMG_4060.JPG

Onnellisuutta tuo kun päivän päätteeksi muistelee ääneen niitä hyviä asioita, joita sinä päivänä on tapahtunut. Unohtaa ne huonot. Menneet on menneitä.

Mikä tekee sinut onnelliseksi juuri tällä hetkellä? Kerro siitä, mielenkiinnolla kuulisin.

 

xo Saara  

Suhteet Oma elämä Ajattelin tänään

Se olen minä

img_0188.jpgHello, 

Olen siis Saara, 21-vuotias (kuukauden päästä kuitenki 22). Vaasasta lähtöisin. Lukiosta valmistumisen jälkeen hain yliopistoon, mutta ei tärpännyt. tämä osottautui kuitenki hyväksi jutuksi, sillä ensinäkin ammatti ei ole minua varten (sittenkään) ja toiseksi lähdinsitten  Jenkkeihin, Seattleen, au pairiksi 18.kuukaudeksi ihanaan perheeseen ylä- ja alamäkineen. Tästä voin kertoa enemmän, jos teitä kiinnostelee au pair prosessi (se nimittäin saattaa tuottaa pään vaivaa jo ennen matkaan lähtöäkin). Palattuani, Suomessa viihdyin muutaman kuukauden ja muutamien mutkan ja päätä seinään lyönnin jälkeen asun onnellisesti Kaliforniassa San Diegossa jamaikalaissyntyisen mieheni kanssa. Elämme siis yhdessä multikulttuurillista elämää, molemmat kaukana perheistämme, mistä oikeastaan blogini nimi ”Kahdestaan” tuleekin. Toisen tuki on tärkeä. 

 Olen liikuntaan ja keittiössä hääräilyyn hurahtanut muutama vuosi sitten, kun sain inspiraation elämäntaparemonttiin ja siitä on sittemmin tullutkin elämäntapa. Liikunta ja hyvä ruoka pitää mielen ja aivot virkeinä, näin minä koen asian. 

 Haeskelen vielä polkuani opiskeluiden ja unelmatyöni luokse, mutta kaikki aikanaan. Idea kuitenkin löytyy jo. Turha stressailu ei auta ketään ja nuoriahan tässä vielä ollaan, aikaa on.

Tulen siis kirjoittelemaan omia ajatuksia ja todella mielelläni kuuntelen teidänkin mielipiteitä aiheeseen liittyen. Pistetään viisaat päämme yhteen ja pohditaan maailmaa yhdessä. Tulen myös jakamaan reseptejä, normaali arjen kulkuani, treenailu mietteitä, inspiraatioita ja matkustusvinkkejä.

Jatkathan lueskelua niin opit minusta lisää!

 

xo        Saara 

Suhteet Oma elämä