5+1 Puolivuotiaan tahtotilaa

”Mutta kun tahoooon!”

”En Tahdo sitä sun typerää puuroa tai peruna-lihasosetta, Tahdon maissinaksuja. Enkä ainakaan tahdo syödän niitä tässä vauvojen sitterissä, Tahdon tuohon korkeaan oikeaan tuoliin syömään. Kyllä nyt kiukuttaa, kun en ihan yletä tuohon helistimeen. Väääää….! Niin tahtoisin sen tahmanäppeihini.”

Vauvan eleet, ilmeet ja äänimerkit ovat alkaneet ilmaista alkua vankan oman tahdon kehityksestä. Tässä muutama esimerkki.

Tahtoskenaario nro 1.

Vauva kääntää päättäväisenä päänsä pois puurolusikasta ja samalla koittaa imeskellä viimeiset naksun häivenet sormistaan. Kun naksu on kokonaan syöty (tai tipahtanut Tytön ulottumattomiin), alkaa korvia riipivä narina ja käsien heilutus, joka päättyy vasta, kun kun uusi naksu on tiukasti kiinni pienessä ja tahmaisessa kädessä. JA voi sitä haltioitunutta ilmettä kun uuden naksun tarjoaa Tytön käteen. Puuroa voi sitten koittaa sujauttaa suuhun, kun se aukeaa ammolleen naksua varten.

Tahtoskenaario nro 2.

Sitterissä syödessään Tyttö vääntelehti, narisee, vetää selkää kaarelle ja pullistaa mahaansa. Ilme on tuskainen ja uhmakas. Siirrän Tytön syöttötuoliin, jossa istuminen on vielä vähän hataraa, mutta täysin narinatonta.

Tahtoskenaario nro 3.

Kun ruokaviihdykkeenä ollut helistin tipahtaa syöttötuolista lattialle, Tytön katse ei hievahdakkaan lattiasta, ennen kuin helistin on nostettu ylös. Edes naksulla houkuttelu ei saa katsetta nousemaan ja helistintä unohtumaan. Yritäppä siinä sitten syöttää lasta, jonka leuka on rinnassa ja ylävartalo kallistunut tähyilemään lattialle. No can do.

Tahtoskenaario nro 4.

Tyttö imeskelee mehiläishelistintä tyytyväisenä lattialla kölliessään. Ote kuitenkin yllätten irtoaa ja helistin vierähtää juuri ja juuri tahmanäpin ulottumattomiin. Muutama ähkäisy, kurotusyritys ja takapotku myöhemmin vaativa Vääääää!- ääni kertoo Tytön olevan varsin tyytymätön herkullisen helistimen uuteen sijaintiin. Välillä tyytymättömään ääneen tulee pieni tauko, kun Tyttö vilkaisee ympärilleen ja tarkistaa kuuloke kukaan hänen ahdinkoaan. Kun Vauva ei vielä pääse helistimen luo, niin helistin on vietävä Vauvan luo.

Tahtoskenaario nro 5.

Tyttö on viimeistään nyt hoksannut omien käsiensä täydenpotentiaalin. Ne nimittäin kurottuvat kohti kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Jos mitään tarttumisen arvoista ei ole näköpiirissä, kädet harovat toiveikkaana ilmaa tai hiplaavat Tytön omia korvia. Koska kädet ja niiden raudanluja nipistysote on Tytön halinnassa, käteen saadusta lelusta/ ruoasta/ hiustuposta tai korvakorusta (auts!) ei noin vain ilman mielenilmaisua luovutakkaan.

+1 Tahaton tahtoskenaario.

Kun valot sammutetaan, sänkyyn jää hymyilevä ja väsynyt Tyttö. Parin tunnin päästä kuitenkin alkaa kuulua ulinaa ja itkua. Tyttö ponnistelee kyljellään poikittain sängyssään umpiunessa ja puskee päätä pinnojen välistä varpaiden työntyessä ulos toisesta päästä. Ärsyttäähän se, kun pinnat kiristyy pään ympärillä.