Jouluateria Nro. 1: Rilliperhe Tertin kartanossa
Joulunalus viikonloppuna rilliperhe lähti apen, anopin, kälyn ja langon kanssa viettämään jouluisen vuorokauden Tertin kartanoon. Rilliperheellä oli edessä ensimmäinen pitempi automatka ja yöpyminen Tytön kanssa. Jännitys oli huipussaan kun auto pakattiin ja lähdettiin matkaan perjantaina puoliltapäivin…
Tavoitteena oli ajoittaa matka niin, että Tyttö nukkuisi päiväunet autossa (ainakin aikaisemmin Tyttö on kotvan huudettuaan nukahtanut) ja olisi näin ollen hyväntuulinen ja vierkeä perille saavuttaessa. Noh, ei nukkunut tyttö autossa kuin puoli tuntia. Eikä oikein viihtynyt muutenkaan, kitisi ja kiukkusi mieluummin. Kahden tunnin ajomatkan jälkeen, kartanolle saavuttaessa alkoivat sekä vanhemmat, että tyttö olla ihan uuvuksissa, joten pikaisten tervetuliaisglögien jälkeen Rouva ja Tyttö vetäytyivät pienille unille ennen illallista.
Pikaglögi.
Yövyimme kartanon pihassa sijaitsevassa restauroidussa aittarakennuksessa.Huoneet olivat muuten hyvin viihtyisät, mutta ainakin meidän ja naapurihuoneen välinen seinä oli paperinohut. Rauhallisella äänellä käyty keskustelu kuului selkeästi läpi. Ei siis kannata jakaa salaisuuksia niissä huoneissa…
Tytön nukuttaminen vaatikin hieman kekseliäisyyttä, sillä jätimme tämänhetkisen takuunukuttajamme, jumppapallon, kotiin ja tytön väsymyskiukun kasvaessa teki mieli jo lähettää Nörtti Mikkelin Prismaan hakemaan sijaispalloa.. Mutta meidän (ja seinänaapurien) pelastukseksi sängyissä oli hyvin kimmoisat jouset. Sängyn reunalla pomppien siis nukutimme Tytön päivä- ja yö unille..
Unien jälkeen vuorossa oli Kartanon illallinen, sekin oma pieni jännitysmomenttinsa, sillä emme ole hereillä olevan Tytön kanssa käyneet ennen ravintolassa syömässä. Suunnitelmana oli, että tyttö viihtyisi ainakin osan aikaa rintarepussa, ehkä jopa nukahtaisi ravintolan rauhalliseen taustahälinään.
Hmm, ensimmäistä illastuskokemusta ei ehkä voi kuvailla menestykseksi, mutta kutakuinkin onnistunut yritys se kuitenkin oli; lähdimme kaikki maha taynnä nukkumaan. Osan aikaa Tyttö viihtyi Nörttin kannossa, osan aikaa Tädin edestakaisin kantamana ja osan aikaa viihdyttäen kanssa ruokailijoita korvia huumaavalla kiukkuhuudolla. Lopuksi huudostaan väsynyt Tyttö onneksi nukahti minun syliini rintareppuun, noin 10 minuutin tanssi/ hytkytyssession jälkeen.
Kaikesta oheishälinästä huolimatta pystyimme nauttimaan erinomaisesta ruoasta ja kauniista kartanomiljööstä. Tässä muutama tärppi alkuruokapyödästä:
Mädillä hunnutettuja munia,
”Vatsanhyväily” herukkainen shotti,
Riistacoulibiac,
Maksapateeta,
Savuliha-aldobia,
Ja oma suosikkini, metsämarjahyydyke ja punssikermaa.
Lämpimästä pöydästä löytyi perinteisten laatikoiden lisäksi mm. villisianniskaa ja glögikastiketta, lipeäkalaa ja maa-artisokkapaistosta. Nam.
Palvelu oli myös erinomaista; ystävällistä, tahdikasta ja sujuvaa.
Sisustus oli aikaa hempeää ja kartanon ajan hengelle uskollista.
Joulu näkyi koristelussa.
Ja lopuksi, ”Maha sylliin ja makkoomaan.”
Kartanon aamianen oli herkullinen ja piristävästi poikkeava normaaliin hotelliaamiaiseen verrattuna. Kermainen ohrapuuro oli muuten todella kermaista. Omaksi suosikikseni nousivat herkulliset pienet sienimunakkaat. Aamiaismenussa tuodaan mielestäni kivasti esille tuotteiden paikallisuus ja alkuperä. Suurinta osaa tarjottavista pystyi myös ostamaan mukaan kahvilan yhteydessä toimivasta puodista.
Itse tehtyä näkkäriä.
Tuhti aamiainen tarvittiinkin, sillä edessä oli vielä pitkä ja kitinäinen autoilumatka seuraavan yöpymispaikkaan… Mutta siitä ja tämän joulun seuraavasta jouluateriasta seuraaassa luvussa.