180 degrees

Kauan siitä on ollut havaittavissa merkkejä. Jalkojen nostoa, ähinää ja mutkavauva-asentoja. 90 astetta on onnistunut jo kuukaudenpäivät.

Mutta tänään! Yks kaks yllättäen päiväunille puettaessa, oma rukkanen ylitti kiinnostus kynnyksen ja Tyttönen kellahti kevyen vaivattomasti selältä mahalleen täydet 180 astetta. Hanska oli jostain syystä niin jännittävä, ettei kättä voinut tuoda suun luo, vaan suu piti viedä hanskan luo, tai siltä se ainakin sivusta seurattuna näytti.

Hupsan!

Kaikki tapahtui nopeasti ja niin sulavasti, että edes kädessä ollut kännykkä ei ehtinyt tapahtumaa ikuistamaan. Uusi kääntymys kävi illalla Mummin luona, sekin niin nopesti ettei todistusmateriaalia ehtinyt kertyä. Kun uusintakieroosta odoteltiin kameran kanssa, Tyttö vain katseli puhelinta epäileväisenä ja lopetti kaiken liikehdinnän.

Mutta kyllä se tapahtui, kun Mummikin näki sen.