Joskus tuntuu, että Tytöllä on enemmän tilannetajua kuin arvaammekaan ja isänsä trolligeenejä enemmän kuin toivoisin. Kuten esimerkiksi tänä iltana. Istuimme yhdessä iltapuurolla. Tyttö naposteli vadelmia ja me Nörtin kanssa puuron lappomisen lomassa pelasimme simppeliä noppapeliä (kyllä, meillä pelataan usein myös ruokaöydässä). Välillä, kun nopat heitettiin pöytään, Tyttö osoitteli noppia ja hihkui innostuneena tai nyrpisteli nenäänsä; […]

Päivä alkoi lupaavasti. Tyttö ei suostunut syömään lainkaan puuroa, vaan sen sijaan ilolla heitteli sormiruokapuolukkakupin pöydän alle – syömättä yhtään puolukkaa.Kyykkiessäni pöydän alla nyppimässä puolukoita lattialta, Tyttö konttaa viereeni ja vedet kihoavat silmiini. Vaipassa muhii sellainen megaturdi, että Liberon pitsireunat pullistelevat. Siirrymme pääntsinvaihdolle vessaan ja tällä kertaa se ON PAHA. Yökkäilen vessassa samalla kun Tyttö […]

Tytön kummin mummi on Tytön Mummin kummi.Mummi on siis kummin kummi. Muttei kummallinen Mummi. Tytön kummin äiti puolestaan on Mummin toisen tytön, Tytön tädin, kummi.Kumma Kummikuvio, mumisee mummi. Tytölle kumminkin kelpaa vielä selitys: Kummisi äiti on tätisi kummi, kummin mummi mummisi kummi.Ei sen kummempaa.Pitäisikö kumminkin kummallekin kummille tarjota lasit MUMMia?Kummako on jos menee mummit ja […]

En tainnut olla ainoa ropeconleski-bloggaroi tänä viikonloppuna. Kun Nörtti perjantaina lähti kohti Nörttien mekkaa, me Tytön kanssa suuntasimme omaan pikku keitaasemme: Mummin luo. Kuten lapsuuden kesinä, myös Mummin luona paistoi koko ajan aurinko. Keittiössä tuoksui ensin kesäkeitto, sitten Italia. Tomaatit, basilika, valkosipuli, munkaoiso ja ricotta muodostivat Pasta alla Norman (ohje tulee myöhemmin), joka herkuteltiin upean […]

Kahden viime päivän tapahtumat olivat kyllä odotettavissa. Tiesin, että jossain vaiheessa edellinen ihana vaihe päätty ja uusi alkaa. Toivoin vain, että muutos olisi tullut hieman myöhemmin… Kuin suoraan oppikirjan mukaan lapsen kehitys etenee loikkauksin. Kasvun myötä unen tarve vähenee ja aktiivinen hereilläoloaika kasvaa. Tällä viikolla sen on pystynyt havaitsemaan hyvin konkreettisesti. Tyttö on sujuvasti siirtynyt […]

Erinomaisesti sujuneesta Italianmatkasta rohkaistuneena lähdimme Tytön kanssa junamatkalle Helsiinkiin tapaamaan bloggaajakollegoita. Kuten jo aiemmin facebookissa kerroin, junamatka meni Tytön kanssa todella sujuvasti. Puolet matkasta nukuimme ja toinen puolisko kului syödessä, maisemia ihmetellessä ja lueskellen Pientä eläinkirjaa (jota Tyttö muuten nykyään katselee enemmän kuin syö). Saavuimme treffipaikalle Seurasaareen sujuvasti Phocahispidan opastuksella hyvissä ajoin. Silmät suurena Tyttö […]

Vietimme Nörtin kanssa tänään kahdenkeskistä lomapäivää. Veimme Tytön puolilta päivin mummin luo ja suuntasimme lounaalle keskustaan. Ravintolaksi valikoitui Kuopion uusi italialainen Trattoria Sorrento. Odotukseni olivat korkealla, sillä omistajat ovat oikeasti Italialaisia, kotoisin Napolista. Lisäksi parina iltana kun olemma koettaneet mennä sinne ilman pöytävarausta, emme ole saaneet pöytää (mikä on hyvin tavatonta Kuopiolaisissa ravintoloissa). Lounaslistalla oli […]

Kun kotiuduimme reilun viikon reisulta  Italiasta, huokaisin helpotuksesta: ei enää matkustusta, laukkujen roudausta, aikaisia lähtöjä ja matkasängyn kasausta tänä kesänä. Reissut on nyt reissuttu. Korkeintaan mökille mennään yöksi, sinnekin mieluiten päiväseltään. Mutta, mutta… sitten Why You Little!!: n Amma heitti houkuttelevan ehdotuksen, jonka jälkeen pieni matkanpoikanen alkoi taas kiinnostaa. Pakko myöntää, että sivusta olen salaa […]

Tänä kesänä, Jo ennen heinäkuun alkua olen viilentänyt jalkoja välimeren aalloissa, syönyt täysikuun loisteessa italialaisen illallisen, käynyt mökillä, uinut järvessä, syönyt grilliherkkuja ja muita käsittämättömän herkullisia ruokia rakkaassa seurassa, ihastellut ensin istuvaa sekä myöhemmin konttavaa, kaikkea mahdollista vasten kiipeävää ihmislasta ja saanut auringonpistoksen. Olen nauttinut lukuisia torikahveja aamu- ja iltapäiväauringossa, lukenut kirjan, istuttanut yrtintaimia ja […]

Kummasti bloginkirjoitusintoa latistaa, kun ensin puunaan puolitoista tuntia uutta postausta, ja lopuksi viimeistelen jutun kuvalla, jonka lisäämisen jälkeen koko kirjoitus on tipotiessään. Gone forever! Siivousinnon latisti pieni ryömijäinen, jonka huuli rullautui mutrulle kun imuri tuli kaapista. Viimeisetkin siivoushalut lähtivät kun itkevä lapsi yritti peloissaan kiertää imuria ja tulla syliin. (Tämä on varmaan taas jokin vaihe, […]