Hyvää Seuraa Saaressa
Erinomaisesti sujuneesta Italianmatkasta rohkaistuneena lähdimme Tytön kanssa junamatkalle Helsiinkiin tapaamaan bloggaajakollegoita. Kuten jo aiemmin facebookissa kerroin, junamatka meni Tytön kanssa todella sujuvasti. Puolet matkasta nukuimme ja toinen puolisko kului syödessä, maisemia ihmetellessä ja lueskellen Pientä eläinkirjaa (jota Tyttö muuten nykyään katselee enemmän kuin syö).
Saavuimme treffipaikalle Seurasaareen sujuvasti Phocahispidan opastuksella hyvissä ajoin. Silmät suurena Tyttö ihmetteli Seurasaaren rannassa viihtynyttä valkoposkihaniparvea.
Tyttö malttoi hienosti hienosti istua vaunuissa ja katsella maisemia, vaikka aamu-unet jäivät aikaisen liikkeellelähdön vuoksi tavallista lyhyemmiksi. Reippailimme Seurasaaren halki Kalevalakehtoon, jonka suojissa saimme nauttia piknikin lämpimässä koleasta heinäkuisesta säästä huolimatta.
Amman treffikutsu kokosi yhteen kuusi bloggaavaa vanhempaa ja lasta. Kaksi 11-kuista, kaksi reilun vuoden ikäistä sekä kaksi jo isompaa tyttöä huolehtivat ettei kehdosta puuttunut ääntä tai toimintaa (tai lattialta muruja, joita Kuutti ilmeillä innolla putsasi pois). Nyyttäri-aattella kasattu piknik maistui aikuisille ja lapsille, eikä kenenkään tainnut tarvita kantaa tuomisiaan takaisin kotiin. Tarjolla oli mm. mojito-boolia, mustikkapiirakkaa, juustokeksejä, hedelmiä, patonkia ja tuorejuustoa, suolaista naposteltavaa sekä aura-juustoa.
Vähistä unista huolimatta Tyttö jaksoi iloisena itsenään touhuta muiden taaperoiden kanssa ympäri kehdon lattiaa reilusti yli normaalin valveillaolo- ajan. Kun pienet jalat eivät enää kannatelleet ja mieluisin paikka oli syli, tiesin, että on aika päästää Tyttö unille. Vilkas päivä vaati tosin veronsa, Tyttö nukahti vaunuihin lähes välittömästi kun lähdimme kehdolta kärräilemään poispäin. Bussille kävellessäni hoksasin, kuinka nopeasti olimmekaan lähteneet ja jättäneet murumme Norppaemon ja muiden siivotaviksi. Anteeksi äitipäisyyteni!
Oli jännittävää, ja hieman epätodellista, tavata tunteattomia ihmisiä, joista kuitenkin tietää niin paljon. Vähän kuin juttelisi niitä näitä julkkisten kanssa, mutta rennommin. Mukavaa oli, ja lähdemmeTytön kanssa mielellään uudestaakin blogitreffeille, mikäli tilaisuus ilmaantuu.
Kävin Seurasaressa nyt ensimmäistä kertaa ja viileästä ja pilvisestä ilmasta huolimatta saari oli kaunis ja tunnelmaltaan kiehtova. Vanhat, eri tyylisuuntia ja aikakausia edustavat rakennukset loivat pysähtyneen ajan tunnelman. Metsäpoluilla, puistoissa ja hiekkateillä seikkailivat sulassa sovussa kesyt oravat, helsinkiläiset lenkkeilijät ja japanilaisturistit. Yhdellä kukkulalla kohosi tuulimylly ja toisella vanha navetta. Metsän siimeksestä pilkotti hullunkurinen huvimaja ja toisessa suunnassa sammalleen peittämä röllin mökki (oikeasti se oli kuivausaitta, mutta minun mielessäni siinä on joskus asustanut Rölli.)
Kauniina päivänä ja pari vuotta isomman Tytön kanssa Seurasaari on tulevaisuudessa houkutteleva piknikkohde, pieni vihreä keidas kiiresen kaupungin laidalla.
***
Mukana piknikillä olivat Iksu, Tommi K, Amma, Phocahispida ja Liv.
Lisää tunnelmia Seurasaaren piknikistä voit lukea Phocahispidan ja Amman blogeista.
