Maitovainu

Iltana eräänä tulin yhdeksän jälkeen kotiin myöhäisillan suklaanhamstraus ruokakauppareissulta. Makuuhuoneessa Nörtti heijasi sylissään aivan unen partaalla nuokkuvaa vauvanpötkylää.

”Ei tämä ole suostunut omaan sänkyynsä jäämään, heti alkaa huuto jos uskallan lähteä kauemmas.” Nörtti totesi. (Tässä välissä mainittakoon, että pikkuveli on  monena iltana peräkkäin tyytyväisenä nukahtanut omaan sänkyynsä iltatoimien jälkeen.)

”No minäpä käyn sitten suihkussa ennen kuin ruokin Pojan.” Yritin nipistää vielä pienen hetken omaa aikaa kauppareissun päälle.

Virhe nro 1.

Kun Poika kuuli ääneni, silmät aukesivat horroksesta. Koska olin jo toivekkaasti matkalla suihkuun, satuin heilumaan Pojan nenän edessä yläosattomissa.

Virhe nro 2.

Kun vauva näki tissit, lensi tutti suusta kirjaimellisesti kaaressa. Poika katsoi kohti tissejä, sitten isäänsä ja uudestaan tissejä. Ilmeestä pystyi lukemaan sanat Näitkö sä saman kuin minä?! Näitkö?! RUOKA tuli kotiin! Pienet (äsken hyvin uniset) kädet viuhtoivat nyt vimmatusti ja koko vuvan keho alkoi kammeta minua kohti. En ilmeisesti ollut enää menossa suihkuun. Lyhyen ruokailuhetken jälkeen Poika rentoutui ja jäi tyytyväisenä sänkyynsä.

Neuvolaan terveisiä, Pojan näkö-, kuulo- ja hajuaistit taitavat toimia erinomaisesti.