Oi, ihana Bertha!
En muistanutkaan millaista on käydä ravintolassa, ilman että mieleen tulee lista parannusehdotuksia ruoan, palvelun tai miljöön suhteen. Virkistävää vaihtelua tähän ajatusmalliin toi Tampereen ihana Ravinteli Bertha.
Alkujuomasta (alkoholiton ranskalainen luomukuohari) lähtien kaikki oli niin herkullista, kotoisaa ja viimeisteltyä, että meinasin jäädä sanattomaksi. Koitan kuitenkin puristaa tähän muutaman kappaleen ja palata hetkeksi tuohon viime viikon kohokohtaan.
Tunnelman kruunasivat ikkunasta siilautuvat alkuillan auringonsäteet, lämmin vastaanotto ja miellyttävä puheensorina ympärillämme.
Alkuruokana punajuuri- vuohenjuusto- speltti.
Suussasulavaa punajuuririsottoa, pehmeää vuohenjuustomoussea, poksuvaa spelttiä ja makeaa päärynää. Tarjoiljan hakiessa lautesen pois, se kiilsi puhtauttaan, sillä viimeiset maut sai pyyhittyä pois ravintolassa juuren leivotulla leivällä (jonka päällä oli kirnuvoita…). Seuralaiseni nauttimaa lohi, parsakaali, kananmuna- annosta ei. Myöskään tainnut jäädä lautaselle takaisin keittiöön kannettavaksi.
Possu – sieni – palsternakka
Pääruoka yllätti. Hyvin positiivisesti. En olisi millään osunnut aavistaa saavani lautaselleni juuri sopivan tulista kimchiä, mutta se olikin melkein annoksen paras osa (kaiken muun siltä löytyvän lisäksi). Possukroketti, siitakesienet, liemi, palsternakkapyre ja lapa(?) joka yksinkertaisesti suli suuhun, vei suoraataan kielen mennessään. Kypsyydet, suola, maut ja rakententeet olivat täydellinen yhdistelmä toisilleen. Ei lisättävää.
Tummasuklaa – manteli – maitosuklaa
Arvoimme pitkään kolmen jälkiruoan välillä, mitkä kaksi ottaisimme. Luulen, että maistamatta jäänyt mustikka – valkosuklaa – maito olisi ollut myös aivan yhtä taivaallinen lopetus ateriallemme. Viileä suklaamousse, samettinen kakku ja rouskuva manteli pehmitteli kimchin herättämät makunystyrät juuri oikein.
Mango – persikka – vadelma
Söimme jälkkärit puoliksi. Tämä oli se täydellinen viimeinen suupala. Raikas jäätelö ja pehmeän poksuva marenki jätti ravintolasta lempeän ja raikkaan maun suuhun pitkäksi aikaa.
Oliko liikaa hehkutusta ja ylisanoja? Tuleeko sokeri jo korvista ulos?
Mielestäni ei. Siitä on nimittäin vuosia kun olen viimeksi syönyt näin herkullisen aterian ravintolassa ja kaiken lisäksi vielä näin hyvällä hinta-laatu suhteella. Sillä 43 euroa tästä kolmen ruokalajin menusta ei ole lainkaan liikaa. Erityisplussaa vielä laadukkaista alkoholittomiata juomavaihtoehdoista ja läsnäolevasta, muttei lainkaan tunkeilevasta palvelusta.
Ravintolat toki arvostavatrakentavaa palautetta, enkö keksi mitään kehitettävää? Yksi parannusehdotus tulee mieleen: laittakaa ravintolanne lähemmäs Kuopiota. ;)
Ei sillä, Bertha on loistava syy lähteä uudestaan Tampereelle.