Viikonlopun lähestyessä mieleni alkoi tehdä Mummin valmistamia Nutella- herkkuja. Siispä tytön päiväunien koittaessa hyppäsin bussiin kohti isoa markettia hakemaan tätä Nutellaa, kun se ei lähikaupan valikoimiin kuulu. Purkki löytyi helposti hillohyllystä, mutta mikä yllätys odottikaan tuoteselosteessa? 13% hasselpähkinää! Loput tuotteesta on enimmäkseen sokeria ja kasvirasvaa, lukuunottamatta pieniä määriä kaakaota, maitojauhetta ja emulgointiainetta. 

Koko tuotteesta lähes 57% on sokeria ja 31% rasvaa, ja näiden tietojen pohjalta Nutellan omilla sivuilla mainostetaan, kuinka Nutella on hyvä lisä terveelliseen aamiaiseen aikuisille ja lapsille. Huh, aikamoista.

Vielä paremmaksi pähkinäsisällöllään pisti Euroshopper Hazelnutspread: 1,5% hasselpähkinää. Miten sitä tahnaa saa kutsua edes hasselpähkinän nimellä? Tuoteselosteen lopussa vielä osuva kommentti: saattaa sisältää pieniä määriä muita pähkinöitä. Pieni pähknänlisäys ei varmasti olisi pahitteeksi. Elintarvikkeiden ravintosisällöistä (tai niiden puutteesta) voisin kirjoittaa kokonaan oman postauksen, mutta annetaampa tällä kertaa tilaa herkullisemmille asioille.

Näistä tuoteselosteista järkyttyneenä, ei oikein tehnyt enää sittenkään mieli niitä muffinsseja. Leipominen oli kyllä edelleen mielessä, mutta Nutellan kanssa en lähtisi marketista kotiin. Aloin skannata hyllyjä löytääkseni jonkun korvaavan, edes hieman aidomman tuotteen. Tuota pikaa löysinkin ylähyllyltä luomu maapähkinävoita. Hintaero Nutellaan oli vain kymmeniä senttejä, mutta ero raaka-ainesisällössä huima: 99,5 % maapähkinää, 0,5 % suolaa. Ei muuta. Nutella- muffarit siis vaihtuivat ”Snickers”-kuppikakuiksi.

Kotiin päästyäni ja leipomisen aloitettuani huomasin, että tuhdin pähkinäsisällön vuoksi, myös tahnan maku poikkesi wannabe- hasselpähkinäserkustaan aikalailla. Tahna oli varsin karvasta ja liimautui liisterin lailla kitalakeen kiinni teelusikalla maistettaessa. Maku oli kyllä herkullinen ja runsaan pähkinäinen. Tahna vain kaipasi pientä pehmennystä sokerista ja tuorejuustosta ennen kuppikakkuun päätymistä. Kyllä, sokeria pitää lisätä, mutta ei sentään kuuttakymmentä prosenttia lopputuotteesta, ja nyt ainakin tiedän mitä sokerituotetta suuhuni pistän.

Tein Mummin ohjeeseen muutamia muutoksia tahnan vaihdoksen lisäksi. Lisäsin ohjeeseen soodaa kohotusaineeksi, jotta rakenteeseen tulee isoja kuplia ja sitä ihanaa soodamaista happamuutta. Soodan kanssa käsikädessä kulkee jokin hapan maitotuote, joten lisäsin desin verran piimää. Hippunen suolaa kuulemma antaa kuppikakuille hieman lisää nostetta. Kaakaojauhe antaa perustaikinalle lisää väriä ja makua. Tahnaa jäi vielä juuri sopivasti herkullisen kuorrutuksen valmistukseen.

12 muffinia:

200 g voita
2 dl sokeria
3 munaa
3 dl vehnäjauhoja
3 isoa rkl kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta
1tl soodaa
0,5 dl piimää
n. 1 dl maapähkinävoita
200 g tuorejuustoa
0,5 dl tomusokeria

Kuorrutus

1 dl vispikermaa
0,5 dl maapähkinävoita
0,5 dl tomusokeria

Koristeluun suolapähkinöitä tai suklaarouhetta.

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää joukkoon munat yksitellen vatkaten. Yhdistä jauhot, sooda ja leivinjauhe. Lisää kuivat aineet  ja piimä voivaahtoon varovasti käsin sekoittaen. Sekoita maapähkinävoi, tuorejuusto ja tomusokeri tasaiseksi massaksi.

Laita kuhunkin vuokaan n. 2 rkl taikinaa. Lisää reilu teelusikallinen maapähkinätäytettä ja laita vielä yksi rkl taikinaa vuokaan. Vetele taikinaan cocktail-tikulla kuvioita siten, että tahna raidoittuu taikinan kanssa. Paista muffineja 175 asteessa n. 15 minuuttia, tai kunnes ne ovat kypsiä, mutta mehevän kosteita.

Valmista kuorrutus. Vaahdota kerma, lisää joukkoon tomusokeri ja maapähkinävoi. Pursota massa kuppikakkujen päälle. Koristele suolapähkinöillä, suklaarouheellla tai molemmilla.

Enjoy!