Nuorgamin Emmi pyysi Team #Momfien jäseniä raottamaan lastenkammereiden ovia. Jokunen viikko sitten Tytön huonetta järjesteltiinkin uusiksi, niin että sinne saatiin majoitettua suurin osa leluista ja lasten kalusteista. Ovelana taka-ajatuksena tässä oli, että olohuoneen lelumäärä hieman pienenisi ja saisin hivutettua Tytön leikkejä olohuoneesta tämän omaan huoneeseen.
Perittyä, lahjaksi saatua ja varastoista tai vintiltä hamstrattua. Siinäpä melkein vahingossa muodostunut Tytön huoneen sisustusfilosofia.
56-vuotias Jussi nalle katseli lastenhuoneen menoa jo silloin, kun minun isäni oli lapsi.
Kirjahylly puoleestaan ostettiin aikoinaan minun huoneeseeni, kun olin ala-asteikäinen. Lelut, kirjat ja tarvikkeet ovat hyllyssä kätevästi saatavilla ja ne on myös helppo siivota hyllyyn takaisin.
Iso osa Tytön käytössä olevista kirjoista on ollut luvussa jo minulla ja sisaruksillani.
Tytön kummilta lahjaksi saatu pöllösalkku kätkee sisäänsä musiikkitarvikkeet ja soittimet.
Sänky taitaa olla ainut kaluste, joka on vartavasten ostettu Tytön huoneeseen. Oli aika peliliike ostaa niin mukava ja tilava sänky, että siinä voi tarpeen mukaan itsekin köllähtää aamuisin Tytön viereen. Yöpöydän laatikosto oli osa minun koulupöytääni, sekin on aikamoinen tavarasyöppö!
Suloiset pienet pinnatuolit ovat minun serkkujeni vanhat. Piirustupöydän virkaa toimittava valkoinen rottinkipöytä puolestaan oli käytössä jo minulla ja siskollani. Molemmat löytyivät mökin vintiltä priimakunnossa. Punainen retrokiikku on puolestaan äitini vanha. Maali halkeilee ja saumat natisee, mutta vielä se jaksaa keinuttaa.
Phocahispidan taidearvonnasta meille voitettu Sanna-Maijan taulu koristaa ovenpieltä ja siitä löytyykin lähes täydellinen Tytön huoneen värikartta.
Kattoa koristaa Tytön tädin taittelema mobile. Ja Tytön unta vahtii meidän makuuhuoneestamme muuttanut pöllö-seinätarra.
Sängyn alla lymyilee Hippo ja kaksi laatikollista äitini huolella säilömiä Dubloja.
Onkyllä myönnettävä, että huone ei näissä kuvissa ole ihan omassa luonnontilassaan. Mutta hyvähän se vaan on jos edes valokuvaaminen innostaa vähän järjestelemään paikkoja.
